» Palaute

Historiaprojekti
Katso lisätietoja historiaprojektin kuvaus -sivulta
  virtualpilots.fi
In English 
 | keskiviikko, 17.01.2018 
 Sotahistoriaa» Kirjaudu sisään 

Kotisivu | Sotahistoriaa | WW2History-LasseAaltonen.html

Virtuaalilentäjät ry. Kuva: via Göran Bruun.
Lentokapteeni- Lentomestari Lasse Erik Aaltonen

Pikahakemisto:
[ LENTOKAPTEENI-LENTOMESTARI LASSE ERIK AALTONEN | Lyhyt kertomus Lassen toiminnasta Hävittäjälentolaivue 26:ssa | Talvisota | Fiat-kausi alkaa, matka Ruotsiin | Välirauha | Jatkosota 1941 | 1942 | Saatesanat ]


Tämä artikkeli on alkujaan hävittäjälentäjä Carl-Erik Bruunin kirjoittama. Julkaistu Göran Bruunin suosiollisella luvalla.

Kirjoittanut: Carl-Erik Bruun
Tekstin skannaus: Göran Bruun
Tekstintunnistus ja oikoluku: Jukka O. Kauppinen "Grendel"


LENTOKAPTEENI-LENTOMESTARI LASSE ERIK AALTONEN

Syntymäaika ja -paikka: 3.9.1917 Pori
Ylennykset: 20.5.1939 kersantti - 23.4.1940 ylikersantti - 1.3.41 vääpeli - 26.10.44 lentomestari
Yksiköt: 1.1.1939 LeLv 26 - 16.4.1943 LeLv 34.
Erosi palveluksisesta 10.7.1956
Siviiliammatti: liikennelentäjä
Kunniamerkit: VM2, VM1, VR 4, VR 4 tlk.
Ilmavoitot: 12 2/3 noin 300 sotalennolla

Lasse Aaltosen ilmavoitot
Virallisesti hyväksytyt. Taulukon lähde: Kalevi Keskinen - Kari Stenman: Suomen Ilmavoimien Historia 11: Hävittäjä-ässät Fighter Aces / AR-Kustannus
Päivämäärä Kone Paikka Pudotettu
19.12.1939 FR-114 Kannas 1 SB-2
23.12.1939 FR-105 Kannas 1/6 SB-2
17.1.1940 FR-105 Kannas 1 SB-2
29.2.1940 FA-4 Etelä-Suomi 1 DB-3
2.3.1940 FA-4 Etelä-Suomi 1 I-153
25.6.1941 FA-33 Sisä-Suomi 1 1 / 2 SB-2bis
8.5.1944 MT-423 Suomenlahti 1 Jak-9
28.6.1944 MT-458 Kannas 2 Jak-9
29.6.1944 " " 1 Jak-9
30.6.1944 " " 1 Jak-9
3.7.1944 " " 1 Jak-9
5.7.1944 " " 1 LaGG-3


Lyhyt kertomus Lassen toiminnasta Hävittäjälentolaivue 26:ssa.

Virtuaalilentäjät ry - Lasse Aaltonen. Kuva: via Göran Bruun. Lasse komennettiin laivueeseen 28.2.1939, jolloin vielä elettiin rauhallista aikaa Suomessa. Hänelle oli kertynyt lentotunteja 148 h 45 min, ja sijoitettiin kapteeni Kaarlo Eero Erhon lentueeseen, joka kuten laivue sijaitsi Utin tukikohdassa. Samalla kentällä toimi myös LLV.24.

LLv.26:n komentajana oli majuri Einari Edvin Nuotio ja laivue kuului Lentorykmentti 2:een, jonka komentajana oli ev.luutn. Rainer Ahonius. Laivue 26:n kalustona oli Bristol Bulldog Mk.IV A, englantilainen 2 taso hävittäjäkone. Putkirunkoinen, kangaspäällysteinen kone, jonka viimeiset koneet valmistettiin vuonna 1934. Suomi oli ensimmäinen maa, joka osti malli IV A:n.

Alikersantti Aaltonen lensi tyyppilennon Bulldogilla 13.3.40, eli päivänä vuotta myöhemmin talvisodan päättymispäivänä. Kone oli BU 62, jonka suurin nopeus 4.880 m:n korkeudessa oli 338 km/h. Kuukauden aikana h n suoritti lento ohjelman mukaiset lennot, johon kuului kk ilma ammunnat. Yhteensä 20 lentoa 6 h 55 min.

Huhtikuussa komennettiin Lasse ystävänsä Martti Sillanpään kanssa LLv.24:ään saamaan Fokker D.21 koulutusta, koska LLv.26 oli myös saamassa sen kaluston. Lasse sijoitettiin luutn Tatu Huhanantin lentueeseen 2./LLv.24. Huhtikuussa kertyi 7 h ja toukokuussa 6 h 10 min, jolloin lentueen päällikkönä oli kapt Eino.A.Carlsson. Kesäkuussa oli lentueen päällikön vs Eino Antero Luukkanen ja tuntimäärä lisääntyi 5 1 /2 tunnilla. Komennus jatkui vielä heinäkuussa 1939 ja nyt 3.lentueessa, jonka päälliköksi tuli Luukkanen. FR koneen lisäksi tuli Uusi tyyppi Fokker C.10 2 tasoinen syöksypommituskone, jota käytettiin laivueessa maalihinauskoneena. Tutustumislento lentosotamies Kanervan kanssa, tapahtui FK 98:lla 10.7. Maalihinauksissa mukana olivat mekaanikot Rautanen, Raunio, Peltola, Ruottunen, Niemi ja Salminen kukin vuorollaan. Kokonaisaika lisääntyi 10 h 35 min.

Elokuussa Lasse oli takaisin laivueessaan, ja siinä hän pysyi 1943 kevääseen saakka. Elokuussa hän lensi 4 h. Laivue 26:lla oli silloin jo sekainen konekanta. FR , BU , KA-(Kotka), AEj (Aero Jupiter), viimemainitut vanhoja 2 tasoisia hinauskoneita, MO (Moth koulukone, jolla lennettiin yhteyslentoja ja mittarilentoja).

2.lentueessa, jonka päällikkönä oli kapt Erkki Heinilä, kertyi syyskuussa 9 h 05 min, jolloin kokonaismäärä siirtyi jo 200 tunnin paremmalle puolelle. Lokakuusta 1939 lähtien kalustona oli FR, eli YH:sta alkaen. Viimeiset kuukaudet ennen Talvisodan alkua käytettiin perusteelliseen tutustumiseen Fokkeriin. Partio , taito ja maaliinammuntalentoja, niin paljon kun ehdittiin. Kun Talvisota alkoi oli Lassella koossa 216 h 15 min. Nyt kun jälkikäteen selvittää asioita, kiinnittyy huomio pieniin tuntimääriin, jolla hävittäjälentäjien oli pärjättävä sodassa.


Talvisota

Sota alkoi ryminällä 30.11.39, jolloin LLv.26 FR-lentueet 2. ja 3. olivat siirtyneet Immolaan alistettuna LLv.26:lle BU-lentue oli sijoitettu Heinjoelle Raulammen kentälle, joka sijaitsi Viipurista kaakkoon. Suurin osa LLv.26:n koneista kuului ns 5.lentueeseen Os. Vuorelaan. Luutn Jaakko Jalmari Vuorela. Hänen vs toimi luutn Ensio Kivinen.

Lasse oli ylennetty kersantiksi 20.5.1939.

Virtuaalilentäjät ry - Lasse Aaltonen. Kuva: Virtuaalilentäjät ry:n kokoelma. Heti ensimmäisessä pommituksessa Lasse ei päässyt ilmaan, kun koneet oli käsketty piilottaa kentän ympärillä oleviin metsiin, ja sai maata rähmällään lumessa, kun sirpaleet vinkuivat pitkin kenttää. Ensimmäinen sotalento tapahtui 1.12.39 klo 11.00 ja toinen samana päivänä klo 14.50. Pilvet olivat matalalla, eikä koneita löytynyt. Huono lentosää jatkui aina 19.12 asti, jolloin ilma kirkastui ja samalla kiihdytti vihollisen ilmatoimintaa.

Ilmataisteluun Lasse joutui ensimmäistä kertaa 19.12 klo 10.25 jälkeen ja samana päivänä toiseen klo 14.00, jolloin joutui taisteluun SB muodostelmien kanssa. NL:n A.N.Tupolevin suunnittelema keskiraskas pommikone SB 2, oli eniten käytetty pommikone talvisodassa. Kone oli osallistunut Espanjan sisällissotaan "Katjusha" nimellä. Kone oli 3 paikkainen 2 moottorinen kokometallikone. Lentopaino 7.734 kg, ja varustettu kolmella 7.62 mm kk:lla, nopeuden ollessa 372 km/h.

Tuona jälkimmäisellä lennolla Lasse saavutti ensimmäisen ilmavoittonsa. 23.12 klo 10.20 jälkeen suuressa ilmataistelussa hänen osakseen tuli 1 /6 alasammutusta SB koneesta. Tämä jaettiin sen ajan systeemin mukaan kaikille osallistuneille ohjaajille.

Virtuaalilentäjät ry - Lasse Aaltonen. Kuva: Virtuaalilentäjät ry:n kokoelma. Laivueelle oli tulossa uusia koneita. Ensimmäinen erä italialaista Fiat G.50 hävittäjää oli ostettu 23.10.39 25 kpl. Kone oli alatasoinen erittäin luja kokometallikone, sisäänvedettävillä laskutelineellä ja säätöpotkurilla varustettuna. Kaksi 12,7 mm kk sijoitettuna runkoon. Nopeus 484 km/h ja lakikorkeus 10.700 m. Lentopaino 2.350 kg.

Le.R2:n päiväkäskyllä Nr 45 31.12.39 ylennettiin kers Aaltonen vanhemmaksi kersantiksi, samoin Sillanpää.

Saksalaiset eli Hitler kielsi Fiatien läpikulun Saksan kautta ja pitkitti koneiden tulon Suomeen kuukaudella vähintään.

Kun kuitenkin tarvittiin nopeasti koneita pyydettiin Englannista Gladiator ja Spitfire koneita. SF:t olivat liian uusia, mutta sen sijaan Hurricane koneita luvattiin. Gladiator II oli 2 tasoinen kangaspäällysteinen, kiinteällä laskutelineellä varustettu kone. Nopeus 410 km/h ja hyvin ketterä. Näitä saatiin lahjoituksena 10 kpl ja ostettiin 20 kpl. Hurricaneja luvattiin 12 kpl.

Uusi vuosi 1940 oli hävittäjälentäjillemme raskasta aikaa.

Joulukuussa oli menetetty vain FR 77/LLV.24, kun oma it sai täysosuman Viipurin lähellä kers Matti Kukkoseen, ja mm kers Veikko Rimminen haavoittui.

Tammikuussa Lasse joutui useaan kiivaaseen ilmataisteluun. FR:llä oli melko herkkä taipumus mennä virheliikkeeseen, jos tiukassa kurvassa kiristi liikaa. Tämä oli nimenomaan hävittäjätaistelussa vaarallista 1 15- ja 1 16-koneiden kanssa. Pommikonetaistelussa oli ampumataito ratkaiseva.

17.1.40 Lasse oli kovassa taistelussa Muolaan eteläpuolella, jolloin hän sai pudotettua klo 14 aikoihin SB:n ja vaurioitti toista. Tammikuun loppupuolella laivue luovutti FR koneet LLv.24:lle.

20.1 katosi ylik Tilli FR 107:llä ja löydettiin vasta tammikuussa 1943 lähellä Uuksunjoen suuta ja Pentti Tillin maalliset jäännökset

18.1.40 alkoivat Gladiator koneet saapua laivueeseen ja Lasse sai tutustumislennon 23.1 GL 253:lla. Kuun loppuun mennessä oli lentotuntien määrä 241 h 55 min.

Helmikuun alussa Lasse tutustui lähemmin GL:ään, ja suoritti pari sotalentoakin sillä. 8.2.40 oli viimeinen GL lento.


Fiat-kausi alkaa, matka Ruotsiin

15.2.40 alkoi sitten Fiat kausi Lassen lentämisessä.

Hänet lähetettiin Ruotsiin noutamaan FA konetta Västeråsista. Ohjaajia lähetettiin jatkuvana virtana hakemaan uusia koneita. 8.2 olivat luutn Kauko Linnamaa, luutn Mathias Pirithy ja vänr Wilhelm Bekassy ( viimemainitut unkarilaisia vapaaehtoisia ) tulossa Fiateilla Suomeen. Linnamaa ei saanut konettaan käyntiin, jolloin luutn Mikko Linkola laivueestamme, joka oli Moraneja hakemassa, antoi unkarilaisille luvan startata. Nyt sattui niin, että toisella vain oli kartta ja toisella kompassi epäkunnossa. Pirithy palasi kentälle kun oli kadottanut Bekassyn, joka jatkoi. Hänet nähtiin viimeksi Ruotsin rannikolla Svenska Högarnin kohdalla, lentosuuntana kaakkoon.

Kun Lassen piti startata FA 15:lla Västeråsista Turkuun, hän joutui puhutteluun ja kysyttiin onko hän pudottanut koneita. Myönnettyään, hänelle annettiin käsky, että asettautuu Pirithyn taakse koko lennon aikana ja ampuu alas, jos ottaa kurssin kaakkoon. Oletettiin, että unkarilaiset olivat viemässä koneita NL:oon vaikka Pirithy kuinka väitti, että sellaisesta ei ole kysymys. Lasse teki työtä käskettyä, ja Pirithy hermostui sen verran, että hänen koneestaan loppui polttoaine Naantalissa ja teki sinne pakkolaskun jäälle.

Lasse kyseli, että mitä nyt tehdään laskettuaan Turkuun 1,5 tunnin lennon jälkeen. määräys oli, että annetaan vain 50 litraa, niin ei pääse pitkälle. Yhteensä 9/FA saapui Turkuun päivän aikana. Lasse ja Pirithy jatkoivat Otin Haukkajärvelle klo 15.40 ja saapuivat perille 17.00, jolloin Pirithy ajoi lumivallissa ympäri. Niemisen ryhmä 5/FA lähtivät liian myöhään Turusta ja joutuivat laskeutumaan pimeässä oudolla koneella kapealle radalle. FA 4 kers Paavo Saarni, meni pystyyn, kuitenkin pienin vaurioin.

Tutustuminen Fiatiin tapahtui Västeråsissa 12.2 FA 3:lla joka oli Pirithyn kone. Välittömästi aloitettiin torjuntalennot, vaikka FA:ssa käytetty risiiniöljy jähmettyi jo -4 asteessa, ja aiheutti sen, että potkurin lapakulmat eivät kääntyneet ja laskutelineet eivät toimineet. Yhdeksän torjuntalentoa tapahtui helmikuun aikana, ja FA:lla 8 h 10 min.

29.2 ampuivat Aaltonen ja kers Onni Paronen kumpikin uudenmallisen DB koneen Kouvolassa. Lasse FA 4:llä.
Aaltonen: Kouvolassa 2.500 m:ssä. 9/pommikonetta ja hävittäjää. Sain oikean siipikoneen moottorin savuamaan, siirryin vasempaan siipikoneeseen ja sain sen oikean moottorin savuamaan ja siitä tuli selvästi liekkejä. Kers Paronen ampui oikeata siipikonetta. Koneet lensivät etelään menettäen korkeutta. Patr.kulutus 700. Lentoaika 45 min.
IPAK ilmoitti nähneensä mantereelta kahden koneen laskeutuvan Suomenlahteen.
Tapahtui samanaikaisesti kun Ruokolahdella sattui laivueen suurin menetys. Karkauspäivänä LLv.26 menetti 6/GL ja 3 ohjaajaa kuoli, sekä 2 palovammoja saaneena.

Talvisodan viimeinen kuukausi maaliskuu 1940.
2.3.40 Lahden suunnalla Lasse FA 4:lla pudotti I 153:n ja sai kaksi muuta savuamaan. 11.3.40 FA 31:llä Kouvolassa osumia I 153:een.

Tämä oli viimeinen lento tässä sodassa.
Lentotuntimäärä oli 260 h 40 min.
Sotalentoja kertyi 31 h 05 min. 42 lennolla.


Välirauha

Huhtikuussa odotettiin kelirikon päättymistä Joroisissa, johon laivueen rauhanaikainen sijoitus oli määrätty. Huhtikuun ainoa tapahtuma oli tutustumislento sotasaalis I 153:lla 24.4.
Virtuaalilentäjät ry - Lasse Aaltonen. Kuva: Virtuaalilentäjät ry:n kokoelma. Toukokuu 2.lentueessa kului lentotaidon kohottamisessa, ja talvisodan kokemusten arvostelussa. 29.5 lensi 4/Fa ja 30.5 7/FA Joroisiin.
Kesäkuussa oli laivue sitten vihdoin Joroisissa. Lounaiskulmassa l.lentue, pohjoisessa 2.lentue ja 3.lentue koilliskulmassa. Henkilökunta sijoittautui Joroisten kylään. Hyvä kokoelma ohjaajia Porvari, Pöysti, Aaltonen ja Suikkanen, löysivät kirkon viereltä pienen keltaisen talon, jolla oli pääty tielle päin. Tästä talosta kiersi mitä "uskomattomimpia" tarinoita näiden edesottamuksista. Kaikki olivat naisten mielestä vastustamattomia.

Lentoharjoitukset jatkuivat.
19.6.40 H J (laivueen komentaja Harju Jeanty) toi viimeisen Fiatin Ruotsista. FA 16 oli kuomukone ja H-J:lla oli vaikeuksia laskussa Turkuun, kun ei saanut kuomua auki.
28.7 tuli käsky siirtymisestä ampumaleirille Vaalan kentälle. Lentoteitse res.luutn Olli Puhakka FA 1:llä 30.7 ja 1.8 FA 14/ Vänr Aate Lassila, FA 2/Sillanpää, FA 26/Paronen ja FO 69/Uuttu ja mek Lankinen. 8.8 lähti H J MO 112:lla Karvian kautta Vaalaa. 9.8 tapahtui aseellinen hyökkäys Vesivehmaan lentokenttää Vastaan. Ei saatu selville kuka ampui, mutta vartiomies ampui vastaan. Klo 14.15 soitti ev.luutn Lorentz, että tilanne on taas sama kuin juhannuksen tienoilla. Lentueet määrättiin hälytystilaan, koneet hajautettava kentän reunaan. It aseet miehitettävä. Kantahenkilökunnan lomat peruutettiin.

10.8 2.lentue hälytyspäivystyksessä. Lasse hoiteli maalinhinausta Vaalassa ja suoritti itsekin ammuntaa. 11.8 saatiin laivueen viestiyhteydet kuntoon, mutta IVAK:it eivät toimi. Klo 14 aloitettiin laivueen komentopaikassa upseeripäivystys. Ampumaleiriläiset käskettiin palata Joroisiin.

12.8 Hämäläinen, Aaltonen, Puhakka ja Tirkkonen toivat FA:t pois. Sillanpää FO:n.
Näihin aikoihin alkoivat saksalaiset lähestyä Suomea. Ehdotettiin kauttakulkusopimusta ja asetoimituksia.
19.8 Le.R2:n puh.sanoma 814/II/3f klo 14.55 YE.Os päällikkö. Viime yönä on toistaiseksi tuntematon määrä ampuma aseilla varustettuja miehiä hyökännyt Vesivehmaan tukikohdassa olevia lentokoneita vastaan ja karkoitettu tulitaistelun jälkeen. Koneet säilyivät vaurioitta. Joukkue luvattu lähettää Hennalasta vartioinnin tehostamiseksi. YE:n valvontatoimistolle tehty ilmoitus ja asiaa tutkitaan. Muissa tukikohdissa suoritettu tilannetta vastaavat toimenpiteet.

Le.R2:n komentaja ev.luutn Lorentz.

28.8 tehtiin koehälytyslentoja, Lasse FA 35:11ä.
9.9 lopetettiin it:n tehostettu hälytystila ja aseet varastoitiin
16.9 peruutettiin hälytysvalmius. Upseeripäivystys jäi. Loppuvuosi meni harjoituslentojen merkeissä. Ilmassa oli uuden mahdollisen sodan tuntua.
Vuoden lopussa oli Lassella koossa 297 h 45 min. päiväkirjassaan.

1941 välirauhana.

Tammikuusta alkaen NL:n koneet suorittivat säännöllisesti rajaloukkauksia. Lasse piti 20.1 luennon saksalaisen maj Werner Möldersin taktiikasta. Maj H J järjesti tehokkaasti FA:n saattamiseksi taistelukuntoon.
Muodostettiin koelentue.

Fiatiin oli suunniteltu sisäänvedettävät laskutelineet ja panssari-istuin. FA:ssa oli valmiina bensiinitankin raakakumipäällys. Käytettävissä olivat koneet FA 15 ja 22.
Huhtikuussa 1941 24. 29.4 välisenä aikana Lasse suoritti sarjan kokeiluja FA 22:lla. Rajasyöksyjä, liikehtimistä eri korkeuksissa. Samoin FA 15:llä toukokuussa. FA-22:ssa oli sisäänvedettävät sukset ja panssari. FA 15 oli normaali FA pyörillä ja ilman panssaria.
Toisena koelentäjänä oli kers Sulo Suikkanen.
Syöksyssä saavutettiin mittarilukemia 750 800 km/h, Lähtökorkeus 3.000 m. FA 15 lennettiin Uttiin kelirikon takia, jossa vertailevat kokeet tehtiin.
Kokeitten tuloksena oli, että sukset ja panssari huonontavat lento ominaisuuksia, niin paljon, että ei kannata muutoksia tehdä.

Joroisissa valmistauduttiin sotaan. Koneisiin maalattiin keltaiset itärintamatunnukset, ja käsky YH tuli, niin että ensimmäinen YH päivä on 18.6.41 Hälytysvalmius ja it aseet sijoitettiin paikoilleen. Lentueet päivystivät vuorollaan.
Lasse koelensi "paketissa" olleet FA 24, 34 ja 19. Saksa hyökkäsi itään 22.6.41 ja ensimmäiset hälytyslennot tehtiin juhannusaattona, mutta viholliskoneita ei esiintynyt. Laivue oli juhannuspäivänä ruokailussa klo 10.30


Jatkosota 1941

Joroinen.
Klo 11.08 tuli ilmoitus 8/2 Varkauden suuntaan.
Virtuaalilentäjät ry - Lasse Aaltonen. Kuva: via Göran Bruun.
LLv 26 ohjaajia: Kalkkinen, Hämäläinen, Bruun, Aaltonen ja Helenius.
11.15 starttasi 2.lentueen parvi Hämäläinen, Aaltonen, Linnamaa ja Suikkanen, mutta eivät kohdanneet vihollista. Kutsuttiin takaisin polttoainetäydennykseen. Laskivat 12.05.
Parven ollessa ilmassa tuli viesti klo 11.32 etelästä vihollisen pommikoneita. Vastaan lähetettiin 3.lentueesta 6 konetta ja 1. lentueesta 4 konetta, joista Joensuu oli jo ilmassa. Viholliskoneet ohittivat meikäläiset pinnassa Haapavedellä. 2.lentueen parvesta muut olivat jo seisontapaikalla ja Suikkasen rullatessa, ilmestyi 15 SB koneen muodostelma kentälle. FA 15/Suikkanen pyörsi ympäri ja nousi, FA 33/Aaltonen muisti Immolan pommituksen ja hyppäsi koneeseen. Onneksi FA starttaa välittömästi ilmanpainesysteeminsä johdosta, ja Lasse kiisi pitkin kenttää kun pommisarja meni 50 m pyrstön ohi.
Suikkanen pudotti heti yhden ja Lasse toisen perään. Yhdessä vielä kolmannen.
Kymmenen SB:n ollessa kotikurssia ottamassa Niemisen parvi syöksyi niiden niskaan, jolloin välillä oli kolmekin SB konetta yhtaikaa putoamassa. Vihollisen taka-ampujat tulittivat koko ajan tuhoonsa asti. Kaikkiaan pudotettiin varmasti 13 konetta. Kuitenkin NL tunnusti eräässä kirjassa, että 72.pikapommitusrykmentti, menetti sodan ensimmäisenä päivänä kaikki koneensa.

Pudotukset:
Suikkanen 1 SB-2bis + 1/2 SB-2bis
Aaltonen 1 SB-2bis + 1/2 SB-2bis
Porvari 3 SB-2bis + 1/2 SB-2bis
Nieminen 3 SB-2bis
Kokkonen 1 SB-2bis + 1/2 SB-2bis
Paronen 1 SB-2bis
Pöysti 1 SB-2bis

Moskovan "Tiltu" ilmoitti omien koneiden pudottaneen 13 "Mersersmittiä" Joroisissa. Lasse oli kadoksissa, kunnes tuli Rantasalmesta ilmoitus, että hän oli laskeutunut sinne polttoainetta hakemaan. Kun sota alkoi oli Lassella 333 h 50 min lentoaikaa ja siitä sota jatkui vuosikaupalla.

28.6 siirtyi 2.lentue rantasalmelle Lasse mukanaan, ja 6.7 tuli uusi siirto lähemmäksi rintamaa Joensuuhun. Pyhäjärven vesi oli parisen metriä alempana normaalia, jolloin paljastui erinomaiset rantahiekat, jotka kestivät Blenheim pommikoneen täydessä kuormassakin. Laivueen l.lentue oli saapunut sinne ja asettunut Linnunlahden Noljakan rantaan, 3.7.41.

4.7 Oiva Tuominen ampui 4/SB 2bis konetta alas 12 koneen lautasta joka pommitti Joensuuta. Joensuussa Aaltosella oli sotalentoja melkein joka päivä, mutta vihollista ei tavattu.

3.lentue siirtyi Värtsilään 13.7 ja 2.lentue 14.7. Värtsilässä lentue joutui viholliskoneiden hyökkäysten kohteeksi.
18.7 ryhtyivät Linnamaa ja Lasse maataisteluihin. Sitten tuli taas lähtö Joensuuhun takaisin huoltoon ja odottamaan seuraavaa siirtymistä etelään.
Laatokan vesi oli myös niin matalalla, että Lunkulan salmi oli kuivana. Sinne Lasse 2.lentueen mukana saapui 2.8.41 viimeisenä lentueena.
Lunkulan aikana tapahtui mm Mikko Linkolan hyppy vihollisen puolelle kun moottori tipahti nokalta, ja 2.lentueen päällikön kapt Kivisen uintiretki, kun kuriirikoneella Sääskellä matalalennossa osui veteen Salmin kohdalla, jossa kone upposi.

2.lentue siirrettiin Rajakonnun rantaan. Tukikohdan nimeksi tuli "Ville". Ensimmäinen partio laski sinne 15.8. Kenttä oli myös Laatokan pohjaa, pienen saaren ja mantereen välillä. Vihollinen ei kertaakaan huomannut sitä, koska kartassa oli vesi. Lasse kävi välillä lomalla ja toi FA 28:n Villeen 23.8.41. Rintama ja eteneminen oli pysäytetty Tuulosjoelle, josta ryntäys jatkui syyskuun alussa.

Laivueen konekanta oli niin pieni, että mm 3.lentueessa oli yksi FA ja rykmentin komentajan Brewster. Tämän vuoksi kunnossa olevat koneet siirrettiin 2.lentueelle ja Lunkulaan saapui Luukkasen lentue LLv.24:stä ja alistettiin 26:lle. 12.9.41 tuli määräys, että LLv.26 siirtyy Kannakselle Immolaan. Lassen viimeinen sotalento Aunuksen kannaksella oli 13.9.41 klo 12.30 13.35.

Virtuaalilentäjät ry - Lasse Aaltonen. Kuva: Virtuaalilentäjät ry:n kokoelma. Lisää pudotuksia ei tullut. Paljon lentoja maajoukkojen etenemisen suojauksissa. Tuntimäärä kohosi yli 400 h:n, eli 401 h 45 min:iin. 3.lentue lensi koneet Lunkulan kautta Immolaan, jonne saapuivat 16.9 kello 8.30 jälkeen kovassa vesisateessa, ja pysäytettiin Sotilaskodin eteen pihalle.
22.9 3.lentue siirtyi Sakkolan kentälle.
Lasse kävi hakemassa Immolasta FA-4:n, jossa Fiateja vielä huollettiin 24.10.

22.11.41 vaihdettiin 3.lentue Sakkolassa 2.lentueeseen. Lentotoiminta väheni loppuvuonna, johon myös sää oli syynä. Joulukuun 1. päivänä ev.luutn Harju Jeanty luovutti laivueen komentajan tehtävät maj Eino A.Carlssonille, aikoinaan laivueen ensimmäinen adjutantti, joka sitten olikin Lassen esimies, aina siihen asti kun Lasse siirtyi LLv.34:ään.

Asemasodan aikana yksi lentue päivysti Malmin kentällä. Laivue organisoitiin kahdeksi lentueeksi l.lentue/Puhakka ja 2.lentue/Kivinen.

Lassen tehtäväksi jäi puolustaa Helsinkiä joka toinen kuukausi ja välikuukausi oli "lepoa" Immolassa (Voi kauhistus!).


1942

Kevät oli pitkä ja kelirikkokin Laatokalla. Miehitetyt saaret ja Valamo jäivät ilman postia ja tarpeellisia "paketteja".
Organisoitiin postinkuljetuslentue Käkisalmeen. Ohjaajiksi valittiin Lassila, Bruun, Metsola ja Aaltonen. Mekanikoiksi Luukkonen ja Seppälä, sekä apumekaanikoiksi Koiranen ja Mokki. Kalustoksi saatiin kaksi täyskorjattua "härkä" Moth-konetta, jotka Bruun ja Länsivaara hakivat Kuorevedeltä 27.4.42.

Majoitus oli Käkisalmen linnan pohjoispuolella säilyneessä sairaalarakennuksessa yhdessä Käkisalmen IV aseman kersantin ja 14 tytön kanssa.
Posti sekä pudotettiin ja siepattiin. Joskus vihollisen hävittäjät liikkuivat samoilla jääkentillä, mutta onneksi ei kohdattu. Laatokan jää ei kestänyt mitään liikennettä, joten oli otettava niin paljon korkeutta, että liukulennossa pääsi Valamoon tai Käkisalmeen.

Ahkerasti lennettiin. Kerran siepattu postisäkki kiertyi Konevitsasta lähdettyä Lassen koneen rungon ympäri. Vaarallisuuden ymmärtää kun ohjausvaijerit kulkivat koneen takaosassa rungon ulkopuolella. Ohjaajat saavuttivat mekanikkoineen suuren taitavuuden postinpudotuksessa, ja keikan jälkeen lennätettiin salaa lottia. Bensan kulutus pakkasi nousemaan, mutta kiinni ei jääty.

29.5 loppuivat lennot, ja Bruun yhdessä Lassen kanssa lensivät koneet Immolaan sopivasti Mannerheimin 75-vuotispäiväksi ja Hitlerin käyntiin. 4.6 aamuyöstä Sihvo ja Lasse suorittivat torjuntalennon Immolassa. Klo 12.30 saapui Hitler ja lähti klo 18.10 jälkeen, ilman, että kukaan ei häntä surmannut, ja että viholliskoneet olisivat häirinneet. Juhlapäivällinen oli klo 19.00

Saksalaiset ja italialaiset toivat laivasto osasto Laatokalle, ja työllisti laivueen syksyyn asti. Lisäksi it oli hermostunut ja ampui laivueen Fiateja, vaikka yritettiin suojella Italian MAS torpeedoveneitä.

FA koneet olivat siirtyneet Petäjärvelle (Kiviniemen lähelle) 7.6. Siellä ei saatu olla pitkään, sillä Petäjärven kenttä luovutettiin saksalaisen Messerschmitt osaston käyttöön.
29.6.42 klo 7.00 lähtivät FA:t Kiipasillan kankaalle, jonka konetarkastaja Lemmilä ja Bruun ristivät Kilpasillan kentäksi, kuka nyt sellaista nimeä kun Kiipasilta olisi ymmärtänyt. Sinne laivue jäi moneksi vuodeksi ja se oli Lassen päätukikohta, joskin hän Malmilla lensi laivueen saamilla Hurricane koneilla.

Kerran sattui niin, että Kivinen katsoi sään sellaiseksi, että pääkaupunki voidaan jättää oman onnensa nojaan, ja otti Lassen mukaan Kilpasiltaan HC koneineen. Sumua tuli ja kaikki olettivat ei olevan lentosäätä, ja ruvettiin taloksi sopivien viinaksien kera. Keskellä yötä tuli täysikirkas pommitusyö ja HC:t tarvittiin Helsinkiin yöhävittäjiksi. Kaverukset starttasivat, mutta Lassen koneesta puhkesi rengas ja potkuri otti maahan, ja siihen se lento loppui. Kivinen pääsi sentään onnellisesti Malmille eikä kärynyt matkalennostaan. Lasse sai jatkaa lepoaan.

Mitään kummempaa ei sitten tapahtunut loppuaikana LLV.26:ssa, ja meidän oli pakko luovuttaa Lassen toiseen laivueeseen, LLV.34:ään. Lasse kuului 2.lentueeseen vielä 10.4.43 kun miehiä vaihdettiin. 16.4.43 vilkutettiin hyvästit "velikullallemme".

Lassen Messerschmitt ura aukeni 8.5.44 Suomenlahdella, kun hän pudotti Jak 9 koneen, joita sitten vielä tuli 5 lisää ja lopuksi 5.7.44 LaGG 3 Kannaksella. Kaikkiaan tuli Lassen tiliin 12 2 /3 pudotusta noin 300:lla sotalennolla.


Saatesanat

Yllä olevan jutun olen ottanut talteen isäni jäämistöistä.

Kirjoittanut: Carl-Erik Bruun
Tekstin skannaus: Göran Bruun
Tekstintunnistus ja oikoluku: Jukka O. Kauppinen "Grendel"
Valokuvat Lasse Aaltosesta ja LLv 26:n ohjaajista: Göran Bruun
Muut kuvat: Virtuaalilentäjät ry:n kokoelma

Copyright Göran Bruun 2003.

Viimeksi muokattu: 2004-04-25 17:25