|
Lentokapteeni-
Lentomestari
Lasse
Erik
Aaltonen
Pikahakemisto:
[
LENTOKAPTEENI-LENTOMESTARI LASSE ERIK AALTONEN |
Lyhyt kertomus Lassen toiminnasta Hävittäjälentolaivue 26:ssa |
Talvisota |
Fiat-kausi alkaa, matka Ruotsiin |
Välirauha |
Jatkosota 1941 |
1942 |
Saatesanat
]
Tämä artikkeli on alkujaan hävittäjälentäjä Carl-Erik Bruunin kirjoittama. Julkaistu Göran Bruunin suosiollisella luvalla.
Kirjoittanut: Carl-Erik Bruun
Tekstin skannaus: Göran Bruun
Tekstintunnistus ja oikoluku: Jukka O. Kauppinen "Grendel"
LENTOKAPTEENI-LENTOMESTARI LASSE ERIK AALTONEN
Syntymäaika ja -paikka: 3.9.1917 Pori
Ylennykset: 20.5.1939 kersantti - 23.4.1940 ylikersantti - 1.3.41
vääpeli - 26.10.44 lentomestari
Yksiköt: 1.1.1939 LeLv 26 - 16.4.1943 LeLv 34.
Erosi palveluksisesta 10.7.1956
Siviiliammatti: liikennelentäjä
Kunniamerkit: VM2, VM1, VR 4, VR 4 tlk.
Ilmavoitot: 12 2/3 noin 300 sotalennolla
Lasse Aaltosen ilmavoitot |
Virallisesti hyväksytyt. Taulukon lähde: Kalevi Keskinen - Kari Stenman: Suomen Ilmavoimien Historia 11: Hävittäjä-ässät
Fighter Aces / AR-Kustannus |
Päivämäärä |
Kone |
Paikka |
Pudotettu |
19.12.1939 |
FR-114 |
Kannas |
1 SB-2 |
23.12.1939 |
FR-105 |
Kannas |
1/6 SB-2 |
17.1.1940 |
FR-105 |
Kannas |
1 SB-2 |
29.2.1940 |
FA-4 |
Etelä-Suomi |
1 DB-3 |
2.3.1940 |
FA-4 |
Etelä-Suomi |
1 I-153 |
25.6.1941 |
FA-33 |
Sisä-Suomi |
1 1 / 2 SB-2bis |
8.5.1944 |
MT-423 |
Suomenlahti |
1 Jak-9 |
28.6.1944 |
MT-458 |
Kannas |
2 Jak-9 |
29.6.1944 |
" |
" |
1 Jak-9 |
30.6.1944 |
" |
" |
1 Jak-9 |
3.7.1944 |
" |
" |
1 Jak-9 |
5.7.1944 |
" |
" |
1 LaGG-3 |
Lyhyt kertomus Lassen toiminnasta Hävittäjälentolaivue 26:ssa.
Lasse komennettiin laivueeseen 28.2.1939, jolloin vielä elettiin
rauhallista aikaa Suomessa. Hänelle oli kertynyt lentotunteja 148 h 45
min, ja sijoitettiin kapteeni Kaarlo Eero Erhon lentueeseen, joka kuten
laivue sijaitsi Utin tukikohdassa. Samalla kentällä toimi myös LLV.24.
LLv.26:n komentajana oli majuri Einari Edvin Nuotio ja laivue kuului
Lentorykmentti 2:een, jonka komentajana oli ev.luutn. Rainer Ahonius.
Laivue 26:n kalustona oli Bristol Bulldog Mk.IV A, englantilainen 2
taso hävittäjäkone. Putkirunkoinen, kangaspäällysteinen kone, jonka
viimeiset koneet valmistettiin vuonna 1934. Suomi oli ensimmäinen maa,
joka osti malli IV A:n.
Alikersantti Aaltonen lensi tyyppilennon Bulldogilla 13.3.40, eli
päivänä vuotta myöhemmin talvisodan päättymispäivänä. Kone oli BU 62,
jonka suurin nopeus 4.880 m:n korkeudessa oli 338 km/h. Kuukauden
aikana h n suoritti lento ohjelman mukaiset lennot, johon kuului kk
ilma ammunnat. Yhteensä 20 lentoa 6 h 55 min.
Huhtikuussa komennettiin Lasse ystävänsä Martti Sillanpään kanssa
LLv.24:ään saamaan Fokker D.21 koulutusta, koska LLv.26 oli myös
saamassa sen kaluston. Lasse sijoitettiin luutn Tatu Huhanantin
lentueeseen 2./LLv.24. Huhtikuussa kertyi 7 h ja toukokuussa 6 h 10
min, jolloin lentueen päällikkönä oli kapt Eino.A.Carlsson. Kesäkuussa
oli lentueen päällikön vs Eino Antero Luukkanen ja tuntimäärä lisääntyi
5 1 /2 tunnilla. Komennus jatkui vielä heinäkuussa 1939 ja nyt
3.lentueessa, jonka päälliköksi tuli Luukkanen. FR koneen lisäksi tuli
Uusi tyyppi Fokker C.10 2 tasoinen syöksypommituskone, jota käytettiin
laivueessa maalihinauskoneena. Tutustumislento lentosotamies Kanervan
kanssa, tapahtui FK 98:lla 10.7. Maalihinauksissa mukana olivat
mekaanikot Rautanen, Raunio, Peltola, Ruottunen, Niemi ja Salminen
kukin vuorollaan. Kokonaisaika lisääntyi 10 h 35 min.
Elokuussa Lasse oli takaisin laivueessaan, ja siinä hän pysyi 1943
kevääseen saakka. Elokuussa hän lensi 4 h. Laivue 26:lla oli silloin jo
sekainen konekanta. FR , BU , KA-(Kotka), AEj (Aero Jupiter),
viimemainitut vanhoja 2 tasoisia hinauskoneita, MO (Moth
koulukone, jolla lennettiin yhteyslentoja ja mittarilentoja).
2.lentueessa, jonka päällikkönä oli kapt Erkki Heinilä, kertyi
syyskuussa 9 h 05 min, jolloin kokonaismäärä siirtyi jo 200 tunnin
paremmalle puolelle. Lokakuusta 1939 lähtien kalustona oli FR, eli
YH:sta alkaen. Viimeiset kuukaudet ennen Talvisodan alkua käytettiin
perusteelliseen tutustumiseen Fokkeriin. Partio , taito ja
maaliinammuntalentoja, niin paljon kun ehdittiin. Kun Talvisota alkoi
oli Lassella koossa 216 h 15 min. Nyt kun jälkikäteen selvittää
asioita, kiinnittyy huomio pieniin tuntimääriin, jolla
hävittäjälentäjien oli pärjättävä sodassa.
Talvisota
Sota alkoi ryminällä 30.11.39, jolloin LLv.26 FR-lentueet 2. ja 3.
olivat siirtyneet Immolaan alistettuna LLv.26:lle BU-lentue oli
sijoitettu Heinjoelle Raulammen kentälle, joka sijaitsi Viipurista
kaakkoon. Suurin osa LLv.26:n koneista kuului ns 5.lentueeseen Os.
Vuorelaan. Luutn Jaakko Jalmari Vuorela. Hänen vs toimi luutn Ensio
Kivinen.
Lasse oli ylennetty kersantiksi 20.5.1939.
Heti ensimmäisessä pommituksessa Lasse ei päässyt ilmaan, kun koneet
oli käsketty piilottaa kentän ympärillä oleviin metsiin, ja sai maata
rähmällään lumessa, kun sirpaleet vinkuivat pitkin kenttää. Ensimmäinen
sotalento tapahtui 1.12.39 klo 11.00 ja toinen samana päivänä klo
14.50. Pilvet olivat matalalla, eikä koneita löytynyt. Huono lentosää
jatkui aina 19.12 asti, jolloin ilma kirkastui ja samalla kiihdytti
vihollisen ilmatoimintaa.
Ilmataisteluun Lasse joutui ensimmäistä kertaa 19.12 klo 10.25 jälkeen
ja samana päivänä toiseen klo 14.00, jolloin joutui taisteluun SB
muodostelmien kanssa. NL:n A.N.Tupolevin suunnittelema keskiraskas
pommikone SB 2, oli eniten käytetty pommikone talvisodassa. Kone oli
osallistunut Espanjan sisällissotaan "Katjusha" nimellä. Kone oli 3
paikkainen 2 moottorinen kokometallikone. Lentopaino 7.734 kg, ja
varustettu kolmella 7.62 mm kk:lla, nopeuden ollessa 372 km/h.
Tuona jälkimmäisellä lennolla Lasse saavutti ensimmäisen ilmavoittonsa.
23.12 klo 10.20 jälkeen suuressa ilmataistelussa hänen osakseen tuli 1
/6 alasammutusta SB koneesta. Tämä jaettiin sen ajan systeemin mukaan
kaikille osallistuneille ohjaajille.
Laivueelle oli tulossa uusia koneita. Ensimmäinen erä italialaista Fiat
G.50 hävittäjää oli ostettu 23.10.39 25 kpl. Kone oli alatasoinen
erittäin luja kokometallikone, sisäänvedettävillä laskutelineellä ja
säätöpotkurilla varustettuna. Kaksi 12,7 mm kk sijoitettuna runkoon.
Nopeus 484 km/h ja lakikorkeus 10.700 m. Lentopaino 2.350 kg.
Le.R2:n päiväkäskyllä Nr 45 31.12.39 ylennettiin kers Aaltonen vanhemmaksi kersantiksi, samoin Sillanpää.
Saksalaiset eli Hitler kielsi Fiatien läpikulun Saksan kautta ja pitkitti koneiden tulon Suomeen kuukaudella vähintään.
Kun kuitenkin tarvittiin nopeasti koneita pyydettiin Englannista
Gladiator ja Spitfire koneita. SF:t olivat liian uusia, mutta sen
sijaan Hurricane koneita luvattiin. Gladiator II oli 2 tasoinen
kangaspäällysteinen, kiinteällä laskutelineellä varustettu kone. Nopeus
410 km/h ja hyvin ketterä. Näitä saatiin lahjoituksena 10 kpl ja
ostettiin 20 kpl. Hurricaneja luvattiin 12 kpl.
Uusi vuosi 1940 oli hävittäjälentäjillemme raskasta aikaa.
Joulukuussa oli menetetty vain FR 77/LLV.24, kun oma it sai täysosuman
Viipurin lähellä kers Matti Kukkoseen, ja mm kers Veikko Rimminen
haavoittui.
Tammikuussa Lasse joutui useaan kiivaaseen ilmataisteluun. FR:llä oli
melko herkkä taipumus mennä virheliikkeeseen, jos tiukassa kurvassa
kiristi liikaa. Tämä oli nimenomaan hävittäjätaistelussa vaarallista 1
15- ja 1 16-koneiden kanssa. Pommikonetaistelussa oli ampumataito
ratkaiseva.
17.1.40 Lasse oli kovassa taistelussa Muolaan eteläpuolella, jolloin
hän sai pudotettua klo 14 aikoihin SB:n ja vaurioitti toista. Tammikuun
loppupuolella laivue luovutti FR koneet LLv.24:lle.
20.1 katosi ylik Tilli FR 107:llä ja löydettiin vasta tammikuussa 1943
lähellä Uuksunjoen suuta ja Pentti Tillin maalliset jäännökset
18.1.40 alkoivat Gladiator koneet saapua laivueeseen ja Lasse sai
tutustumislennon 23.1 GL 253:lla. Kuun loppuun mennessä oli
lentotuntien määrä 241 h 55 min.
Helmikuun alussa Lasse tutustui lähemmin GL:ään, ja suoritti pari sotalentoakin sillä. 8.2.40 oli viimeinen GL lento.
Fiat-kausi alkaa, matka Ruotsiin
15.2.40 alkoi sitten Fiat kausi Lassen lentämisessä.
Hänet lähetettiin Ruotsiin noutamaan FA konetta Västeråsista. Ohjaajia
lähetettiin jatkuvana virtana hakemaan uusia koneita. 8.2 olivat luutn
Kauko Linnamaa, luutn Mathias Pirithy ja vänr Wilhelm Bekassy (
viimemainitut unkarilaisia vapaaehtoisia ) tulossa Fiateilla Suomeen.
Linnamaa ei saanut konettaan käyntiin, jolloin luutn Mikko Linkola
laivueestamme, joka oli Moraneja hakemassa, antoi unkarilaisille luvan
startata. Nyt sattui niin, että toisella vain oli kartta ja toisella
kompassi epäkunnossa. Pirithy palasi kentälle kun oli kadottanut
Bekassyn, joka jatkoi. Hänet nähtiin viimeksi Ruotsin rannikolla
Svenska Högarnin kohdalla, lentosuuntana kaakkoon.
Kun Lassen piti startata FA 15:lla Västeråsista Turkuun, hän joutui
puhutteluun ja kysyttiin onko hän pudottanut koneita. Myönnettyään,
hänelle annettiin käsky, että asettautuu Pirithyn taakse koko lennon
aikana ja ampuu alas, jos ottaa kurssin kaakkoon. Oletettiin, että
unkarilaiset olivat viemässä koneita NL:oon vaikka Pirithy kuinka
väitti, että sellaisesta ei ole kysymys. Lasse teki työtä käskettyä, ja
Pirithy hermostui sen verran, että hänen koneestaan loppui polttoaine
Naantalissa ja teki sinne pakkolaskun jäälle.
Lasse kyseli, että mitä nyt tehdään laskettuaan Turkuun 1,5 tunnin
lennon jälkeen. määräys oli, että annetaan vain 50 litraa, niin ei
pääse pitkälle. Yhteensä 9/FA saapui Turkuun päivän aikana. Lasse ja
Pirithy jatkoivat Otin Haukkajärvelle klo 15.40 ja saapuivat perille
17.00, jolloin Pirithy ajoi lumivallissa ympäri. Niemisen ryhmä 5/FA
lähtivät liian myöhään Turusta ja joutuivat laskeutumaan pimeässä
oudolla koneella kapealle radalle. FA 4 kers Paavo Saarni, meni
pystyyn, kuitenkin pienin vaurioin.
Tutustuminen Fiatiin tapahtui Västeråsissa 12.2 FA 3:lla joka oli
Pirithyn kone. Välittömästi aloitettiin torjuntalennot, vaikka FA:ssa
käytetty risiiniöljy jähmettyi jo -4 asteessa, ja aiheutti sen, että
potkurin lapakulmat eivät kääntyneet ja laskutelineet eivät toimineet.
Yhdeksän torjuntalentoa tapahtui helmikuun aikana, ja FA:lla 8 h 10
min.
29.2 ampuivat Aaltonen ja kers Onni Paronen kumpikin uudenmallisen DB koneen Kouvolassa. Lasse FA 4:llä.
Aaltonen: Kouvolassa 2.500 m:ssä. 9/pommikonetta ja hävittäjää. Sain
oikean siipikoneen moottorin savuamaan, siirryin vasempaan
siipikoneeseen ja sain sen oikean moottorin savuamaan ja siitä tuli
selvästi liekkejä. Kers Paronen ampui oikeata siipikonetta. Koneet
lensivät etelään menettäen korkeutta. Patr.kulutus 700. Lentoaika 45
min.
IPAK ilmoitti nähneensä mantereelta kahden koneen laskeutuvan Suomenlahteen.
Tapahtui samanaikaisesti kun Ruokolahdella sattui laivueen suurin
menetys. Karkauspäivänä LLv.26 menetti 6/GL ja 3 ohjaajaa kuoli, sekä 2
palovammoja saaneena.
Talvisodan viimeinen kuukausi maaliskuu 1940.
2.3.40 Lahden suunnalla Lasse FA 4:lla pudotti I 153:n ja sai kaksi
muuta savuamaan. 11.3.40 FA 31:llä Kouvolassa osumia I 153:een.
Tämä oli viimeinen lento tässä sodassa.
Lentotuntimäärä oli 260 h 40 min.
Sotalentoja kertyi 31 h 05 min. 42 lennolla.
Välirauha
Huhtikuussa odotettiin kelirikon päättymistä Joroisissa, johon laivueen
rauhanaikainen sijoitus oli määrätty. Huhtikuun ainoa tapahtuma oli
tutustumislento sotasaalis I 153:lla 24.4.
Toukokuu 2.lentueessa kului lentotaidon kohottamisessa, ja talvisodan
kokemusten arvostelussa. 29.5 lensi 4/Fa ja 30.5 7/FA Joroisiin.
Kesäkuussa oli laivue sitten vihdoin Joroisissa. Lounaiskulmassa
l.lentue, pohjoisessa 2.lentue ja 3.lentue koilliskulmassa.
Henkilökunta sijoittautui Joroisten kylään. Hyvä kokoelma ohjaajia
Porvari, Pöysti, Aaltonen ja Suikkanen, löysivät kirkon viereltä pienen
keltaisen talon, jolla oli pääty tielle päin. Tästä talosta kiersi mitä
"uskomattomimpia" tarinoita näiden edesottamuksista. Kaikki olivat
naisten mielestä vastustamattomia.
Lentoharjoitukset jatkuivat.
19.6.40 H J (laivueen komentaja Harju Jeanty) toi viimeisen Fiatin
Ruotsista. FA 16 oli kuomukone ja H-J:lla oli vaikeuksia laskussa
Turkuun, kun ei saanut kuomua auki.
28.7 tuli käsky siirtymisestä ampumaleirille Vaalan kentälle.
Lentoteitse res.luutn Olli Puhakka FA 1:llä 30.7 ja 1.8 FA 14/ Vänr
Aate Lassila, FA 2/Sillanpää, FA 26/Paronen ja FO 69/Uuttu ja mek
Lankinen. 8.8 lähti H J MO 112:lla Karvian kautta Vaalaa. 9.8 tapahtui
aseellinen hyökkäys Vesivehmaan lentokenttää Vastaan. Ei saatu selville
kuka ampui, mutta vartiomies ampui vastaan. Klo 14.15 soitti ev.luutn
Lorentz, että tilanne on taas sama kuin juhannuksen tienoilla. Lentueet
määrättiin hälytystilaan, koneet hajautettava kentän reunaan. It aseet
miehitettävä. Kantahenkilökunnan lomat peruutettiin.
10.8 2.lentue hälytyspäivystyksessä. Lasse hoiteli maalinhinausta
Vaalassa ja suoritti itsekin ammuntaa. 11.8 saatiin laivueen
viestiyhteydet kuntoon, mutta IVAK:it eivät toimi. Klo 14 aloitettiin
laivueen komentopaikassa upseeripäivystys. Ampumaleiriläiset käskettiin
palata Joroisiin.
12.8 Hämäläinen, Aaltonen, Puhakka ja Tirkkonen toivat FA:t pois. Sillanpää FO:n.
Näihin aikoihin alkoivat saksalaiset lähestyä Suomea. Ehdotettiin kauttakulkusopimusta ja asetoimituksia.
19.8 Le.R2:n puh.sanoma 814/II/3f klo 14.55 YE.Os päällikkö. Viime yönä
on toistaiseksi tuntematon määrä ampuma aseilla varustettuja miehiä
hyökännyt Vesivehmaan tukikohdassa olevia lentokoneita vastaan ja
karkoitettu tulitaistelun jälkeen. Koneet säilyivät vaurioitta. Joukkue
luvattu lähettää Hennalasta vartioinnin tehostamiseksi. YE:n
valvontatoimistolle tehty ilmoitus ja asiaa tutkitaan. Muissa
tukikohdissa suoritettu tilannetta vastaavat toimenpiteet.
Le.R2:n komentaja ev.luutn Lorentz.
28.8 tehtiin koehälytyslentoja, Lasse FA 35:11ä.
9.9 lopetettiin it:n tehostettu hälytystila ja aseet varastoitiin
16.9 peruutettiin hälytysvalmius. Upseeripäivystys jäi. Loppuvuosi meni
harjoituslentojen merkeissä. Ilmassa oli uuden mahdollisen sodan
tuntua.
Vuoden lopussa oli Lassella koossa 297 h 45 min. päiväkirjassaan.
1941 välirauhana.
Tammikuusta alkaen NL:n koneet suorittivat säännöllisesti
rajaloukkauksia. Lasse piti 20.1 luennon saksalaisen maj Werner
Möldersin taktiikasta. Maj H J järjesti tehokkaasti FA:n saattamiseksi
taistelukuntoon.
Muodostettiin koelentue.
Fiatiin oli suunniteltu sisäänvedettävät laskutelineet ja
panssari-istuin. FA:ssa oli valmiina bensiinitankin raakakumipäällys.
Käytettävissä olivat koneet FA 15 ja 22.
Huhtikuussa 1941 24. 29.4 välisenä aikana Lasse suoritti sarjan
kokeiluja FA 22:lla. Rajasyöksyjä, liikehtimistä eri korkeuksissa.
Samoin FA 15:llä toukokuussa. FA-22:ssa oli sisäänvedettävät sukset ja
panssari. FA 15 oli normaali FA pyörillä ja ilman panssaria.
Toisena koelentäjänä oli kers Sulo Suikkanen.
Syöksyssä saavutettiin mittarilukemia 750 800 km/h, Lähtökorkeus 3.000
m. FA 15 lennettiin Uttiin kelirikon takia, jossa vertailevat kokeet
tehtiin.
Kokeitten tuloksena oli, että sukset ja panssari huonontavat lento ominaisuuksia, niin paljon, että ei kannata muutoksia tehdä.
Joroisissa valmistauduttiin sotaan. Koneisiin maalattiin keltaiset
itärintamatunnukset, ja käsky YH tuli, niin että ensimmäinen YH päivä
on 18.6.41 Hälytysvalmius ja it aseet sijoitettiin paikoilleen.
Lentueet päivystivät vuorollaan.
Lasse koelensi "paketissa" olleet FA 24, 34 ja 19. Saksa
hyökkäsi itään 22.6.41 ja ensimmäiset hälytyslennot tehtiin
juhannusaattona, mutta viholliskoneita ei esiintynyt. Laivue oli
juhannuspäivänä ruokailussa klo 10.30
Jatkosota 1941
Joroinen.
Klo 11.08 tuli ilmoitus 8/2 Varkauden suuntaan.

LLv 26 ohjaajia: Kalkkinen, Hämäläinen, Bruun, Aaltonen ja Helenius.
|
11.15 starttasi 2.lentueen parvi Hämäläinen, Aaltonen, Linnamaa ja
Suikkanen, mutta eivät kohdanneet vihollista. Kutsuttiin takaisin
polttoainetäydennykseen. Laskivat 12.05.
Parven ollessa ilmassa tuli viesti klo 11.32 etelästä vihollisen
pommikoneita. Vastaan lähetettiin 3.lentueesta 6 konetta ja 1.
lentueesta 4 konetta, joista Joensuu oli jo ilmassa. Viholliskoneet
ohittivat meikäläiset pinnassa Haapavedellä. 2.lentueen parvesta muut
olivat jo seisontapaikalla ja Suikkasen rullatessa, ilmestyi 15 SB
koneen muodostelma kentälle. FA 15/Suikkanen pyörsi ympäri ja nousi, FA
33/Aaltonen muisti Immolan pommituksen ja hyppäsi koneeseen. Onneksi FA
starttaa välittömästi ilmanpainesysteeminsä johdosta, ja Lasse kiisi
pitkin kenttää kun pommisarja meni 50 m pyrstön ohi.
Suikkanen pudotti heti yhden ja Lasse toisen perään. Yhdessä vielä kolmannen.
Kymmenen SB:n ollessa kotikurssia ottamassa Niemisen parvi syöksyi
niiden niskaan, jolloin välillä oli kolmekin SB konetta yhtaikaa
putoamassa. Vihollisen taka-ampujat tulittivat koko ajan tuhoonsa asti.
Kaikkiaan pudotettiin varmasti 13 konetta. Kuitenkin NL tunnusti
eräässä kirjassa, että 72.pikapommitusrykmentti, menetti sodan
ensimmäisenä päivänä kaikki koneensa.
Pudotukset:
Suikkanen 1 SB-2bis + 1/2 SB-2bis
Aaltonen 1 SB-2bis + 1/2 SB-2bis
Porvari 3 SB-2bis + 1/2 SB-2bis
Nieminen 3 SB-2bis
Kokkonen 1 SB-2bis + 1/2 SB-2bis
Paronen 1 SB-2bis
Pöysti 1 SB-2bis
Moskovan "Tiltu" ilmoitti omien koneiden pudottaneen 13 "Mersersmittiä" Joroisissa.
Lasse oli kadoksissa, kunnes tuli Rantasalmesta ilmoitus, että
hän oli laskeutunut sinne polttoainetta hakemaan. Kun sota alkoi
oli Lassella 333 h 50 min lentoaikaa ja siitä sota jatkui vuosikaupalla.
28.6 siirtyi 2.lentue rantasalmelle Lasse mukanaan, ja 6.7 tuli
uusi siirto lähemmäksi rintamaa Joensuuhun. Pyhäjärven vesi oli
parisen metriä alempana normaalia, jolloin paljastui erinomaiset
rantahiekat, jotka kestivät Blenheim pommikoneen täydessä kuormassakin.
Laivueen l.lentue oli saapunut sinne ja asettunut Linnunlahden Noljakan
rantaan, 3.7.41.
4.7 Oiva Tuominen ampui 4/SB 2bis konetta alas 12 koneen lautasta
joka pommitti Joensuuta.
Joensuussa Aaltosella oli sotalentoja melkein joka päivä, mutta
vihollista ei tavattu.
3.lentue siirtyi Värtsilään 13.7 ja 2.lentue 14.7.
Värtsilässä lentue joutui viholliskoneiden hyökkäysten kohteeksi.
18.7 ryhtyivät Linnamaa ja Lasse maataisteluihin.
Sitten tuli taas lähtö Joensuuhun takaisin huoltoon ja odottamaan
seuraavaa siirtymistä etelään.
Laatokan vesi oli myös niin matalalla, että Lunkulan salmi oli kuivana.
Sinne Lasse 2.lentueen mukana saapui 2.8.41 viimeisenä lentueena.
Lunkulan aikana tapahtui mm Mikko Linkolan hyppy vihollisen puolelle
kun moottori tipahti nokalta, ja 2.lentueen päällikön kapt Kivisen
uintiretki, kun kuriirikoneella Sääskellä matalalennossa osui veteen
Salmin kohdalla, jossa kone upposi.
2.lentue siirrettiin Rajakonnun rantaan. Tukikohdan nimeksi tuli
"Ville". Ensimmäinen partio laski sinne 15.8. Kenttä oli myös Laatokan
pohjaa, pienen saaren ja mantereen välillä. Vihollinen ei kertaakaan
huomannut sitä, koska kartassa oli vesi. Lasse kävi välillä lomalla ja
toi FA 28:n Villeen 23.8.41. Rintama ja eteneminen oli pysäytetty
Tuulosjoelle, josta ryntäys jatkui syyskuun alussa.
Laivueen konekanta oli niin pieni, että mm 3.lentueessa oli yksi FA ja
rykmentin komentajan Brewster. Tämän vuoksi kunnossa olevat koneet
siirrettiin 2.lentueelle ja Lunkulaan saapui Luukkasen lentue
LLv.24:stä ja alistettiin 26:lle. 12.9.41 tuli määräys, että LLv.26
siirtyy Kannakselle Immolaan. Lassen viimeinen sotalento Aunuksen
kannaksella oli 13.9.41 klo 12.30 13.35.
Lisää pudotuksia ei tullut. Paljon lentoja maajoukkojen etenemisen
suojauksissa. Tuntimäärä kohosi yli 400 h:n, eli 401 h 45 min:iin.
3.lentue lensi koneet Lunkulan kautta Immolaan, jonne saapuivat 16.9
kello 8.30 jälkeen kovassa vesisateessa, ja pysäytettiin Sotilaskodin
eteen pihalle.
22.9 3.lentue siirtyi Sakkolan kentälle.
Lasse kävi hakemassa Immolasta FA-4:n, jossa Fiateja vielä huollettiin 24.10.
22.11.41 vaihdettiin 3.lentue Sakkolassa 2.lentueeseen. Lentotoiminta
väheni loppuvuonna, johon myös sää oli syynä. Joulukuun 1. päivänä
ev.luutn Harju Jeanty luovutti laivueen komentajan tehtävät maj Eino
A.Carlssonille, aikoinaan laivueen ensimmäinen adjutantti, joka sitten
olikin Lassen esimies, aina siihen asti kun Lasse siirtyi LLv.34:ään.
Asemasodan aikana yksi lentue päivysti Malmin kentällä. Laivue
organisoitiin kahdeksi lentueeksi l.lentue/Puhakka ja 2.lentue/Kivinen.
Lassen tehtäväksi jäi puolustaa Helsinkiä joka toinen kuukausi ja välikuukausi oli "lepoa" Immolassa (Voi kauhistus!).
1942
Kevät oli pitkä ja kelirikkokin Laatokalla. Miehitetyt saaret ja Valamo jäivät ilman postia ja tarpeellisia "paketteja".
Organisoitiin postinkuljetuslentue Käkisalmeen. Ohjaajiksi valittiin
Lassila, Bruun, Metsola ja Aaltonen. Mekanikoiksi Luukkonen ja Seppälä,
sekä apumekaanikoiksi Koiranen ja Mokki. Kalustoksi saatiin kaksi
täyskorjattua "härkä" Moth-konetta, jotka Bruun ja Länsivaara hakivat
Kuorevedeltä 27.4.42.
Majoitus oli Käkisalmen linnan pohjoispuolella säilyneessä
sairaalarakennuksessa yhdessä Käkisalmen IV aseman kersantin ja 14
tytön kanssa.
Posti sekä pudotettiin ja siepattiin. Joskus vihollisen hävittäjät
liikkuivat samoilla jääkentillä, mutta onneksi ei kohdattu. Laatokan
jää ei kestänyt mitään liikennettä, joten oli otettava niin paljon
korkeutta, että liukulennossa pääsi Valamoon tai Käkisalmeen.
Ahkerasti lennettiin. Kerran siepattu postisäkki kiertyi Konevitsasta
lähdettyä Lassen koneen rungon ympäri. Vaarallisuuden ymmärtää kun
ohjausvaijerit kulkivat koneen takaosassa rungon ulkopuolella. Ohjaajat
saavuttivat mekanikkoineen suuren taitavuuden postinpudotuksessa, ja
keikan jälkeen lennätettiin salaa lottia. Bensan kulutus pakkasi
nousemaan, mutta kiinni ei jääty.
29.5 loppuivat lennot, ja Bruun yhdessä Lassen kanssa lensivät koneet
Immolaan sopivasti Mannerheimin 75-vuotispäiväksi ja Hitlerin käyntiin.
4.6 aamuyöstä Sihvo ja Lasse suorittivat torjuntalennon Immolassa. Klo
12.30 saapui Hitler ja lähti klo 18.10 jälkeen, ilman, että kukaan ei
häntä surmannut, ja että viholliskoneet olisivat häirinneet.
Juhlapäivällinen oli klo 19.00
Saksalaiset ja italialaiset toivat laivasto osasto Laatokalle, ja
työllisti laivueen syksyyn asti. Lisäksi it oli hermostunut ja ampui
laivueen Fiateja, vaikka yritettiin suojella Italian MAS
torpeedoveneitä.
FA koneet olivat siirtyneet Petäjärvelle (Kiviniemen lähelle) 7.6.
Siellä ei saatu olla pitkään, sillä Petäjärven kenttä luovutettiin
saksalaisen Messerschmitt osaston käyttöön.
29.6.42 klo 7.00 lähtivät FA:t Kiipasillan kankaalle, jonka
konetarkastaja Lemmilä ja Bruun ristivät Kilpasillan kentäksi, kuka nyt
sellaista nimeä kun Kiipasilta olisi ymmärtänyt. Sinne laivue jäi
moneksi vuodeksi ja se oli Lassen päätukikohta, joskin hän Malmilla
lensi laivueen saamilla Hurricane koneilla.
Kerran sattui niin, että Kivinen katsoi sään sellaiseksi, että
pääkaupunki voidaan jättää oman onnensa nojaan, ja otti Lassen mukaan
Kilpasiltaan HC koneineen. Sumua tuli ja kaikki olettivat ei olevan
lentosäätä, ja ruvettiin taloksi sopivien viinaksien kera. Keskellä
yötä tuli täysikirkas pommitusyö ja HC:t tarvittiin Helsinkiin
yöhävittäjiksi. Kaverukset starttasivat, mutta Lassen koneesta puhkesi
rengas ja potkuri otti maahan, ja siihen se lento loppui. Kivinen pääsi
sentään onnellisesti Malmille eikä kärynyt matkalennostaan. Lasse sai
jatkaa lepoaan.
Mitään kummempaa ei sitten tapahtunut loppuaikana LLV.26:ssa, ja meidän
oli pakko luovuttaa Lassen toiseen laivueeseen, LLV.34:ään. Lasse
kuului 2.lentueeseen vielä 10.4.43 kun miehiä vaihdettiin. 16.4.43
vilkutettiin hyvästit "velikullallemme".
Lassen Messerschmitt ura aukeni 8.5.44 Suomenlahdella, kun hän pudotti
Jak 9 koneen, joita sitten vielä tuli 5 lisää ja lopuksi 5.7.44 LaGG 3
Kannaksella. Kaikkiaan tuli Lassen tiliin 12 2 /3 pudotusta noin
300:lla sotalennolla.
Saatesanat
Yllä olevan jutun olen ottanut talteen isäni jäämistöistä.
Kirjoittanut: Carl-Erik Bruun
Tekstin skannaus: Göran Bruun
Tekstintunnistus ja oikoluku: Jukka O. Kauppinen "Grendel"
Valokuvat Lasse Aaltosesta ja LLv 26:n ohjaajista: Göran Bruun
Muut kuvat: Virtuaalilentäjät ry:n kokoelma
Copyright Göran Bruun 2003.
| |