» Palaute

Historiaprojekti
Katso lisätietoja historiaprojektin kuvaus -sivulta
  virtualpilots.fi
In English 
 | tiistai, 21.08.2018 
 Artikkelit» Kirjaudu sisään 

Kotisivu | Artikkelit | Kuvareportaasit | kiinan_turnaus
Kiinassa järjestetty kansainvälinen IL-2: Sturmovik - Forgotten Battles -turnaus on päättynyt. Virtuaalilentäjät ry:n sponsoroima Suomen joukkue sijoittui loppumetreillä maailmanmestaruudesta kisattaessa kahdeksanneksi.

International Cyber Air Sports tournament kokosi Kiinaan kahden hengen joukkueen yhteensä 15 eri maasta.

Katso lopulliset sijoitukset.

Suomea turnauksessa edustivat Virtuaalilentäjät ry:n jäsenet Toni "LeLv28_Tiera" Mynttinen ja Janne "LLv34_Stafroty" Salonen.

Virtuaalilentäjänä Kiinassa

Kirjoitin raportin minun ja Stafrotyn Kiinan reissusta. Eihän siitä mitään riemumarssia Uralille tullut, mutta hauskaa oli:

Tomi "Tiera" Mynttinen

24.3.2004

Retki riisitautisten maahan alkoi Helsingin Rautatieasemalta klo 15, jossa tapasimme Staffin ja Camon kanssa. Virtuaalilentäjät olivat sponssanneet meille hienot lippikset ja pelipaidat, joiden avulla saisimme katu-uskottavuutta muiden pelaajien silmissä. Pikaisen kaupassa käynnin ja ruokailun jälkeen Camo lähti kuljettamaan meitä Seutulan lentokentälle.

Bookkasimme itsemme lennoille Kööpenhaminan kautta Pekingiin ja käväisimme sitten vielä Ilmailumuseossa hakemassa viimeiset kicksit tulevia taisteluja varten. Parikymmentä minuuttia palloiltuamme palasimme lentokentälle, hyvästelimme Camon ja painuimme terminaaliin. Tarkastusten jälkeen aikaa oli vielä muutamia kymmeniä minuutteja ja käytimme ajan tehokkaasti nestehuoltoon.

Koneemme kohti Kööpenhaminaa lähti klo 17.45. Vajaan tunnin matka sujui parin alkoholiannoksen siivittämänä ja saavuimme Köpikseen kommelluksitta.

Kööpenhaminan kentällä painuimme välittömästi kaljalle. Kone lähtisi klo 19.50. Parinkymmenen minuutin kuluttua lähdimme lonnimaan kohti lähtöporttia. Sinne saavuttuamme ilahduimme huomatessamme, ettei minkäänlaista jonoa ollut. Onnea seurasi kuitenkin mahanpohjaa kouraiseva kauhu, kun portin yllä luki "CLOSED". Rynnimme kuitenkin sisään, missä meitä oltiinkin kaiketi odoteltu jo pitemmän aikaa. "You are very very late, misters!" huusi stuertti tanskalaisella aksentillaan, mutta ei onneksi käynyt muuten hankalaksi.

Koneessa huomasimme, että paikkamme olivat erillään ja vieläpä norjalaisten teinien ympäröiminä. Niillä penteleillä oli vissiin joku luokkaretki meneillään. Siis luokkaretki Kiinaan jumankauta! Meikäläisen koulun luokkaretket taisivat muistaakseni olla pikkasen vaatimattomampia. Niin no, norjalaisllahan onkin sitä öljyä. Prkl.

No matka sujui kuitenkin kestoonsa nähden kohtalaisen kivuttomasti Viimeistä Samuraita ja muita elokuvia luksuskoneen pikku TV-ruudusta katsellessa.

25.3.2004

Aamuauringon ensimmäisessä sarasteessa tiirailin koneen ikkunasta kaukana alhaalla rakoilevaa pilvimattoa. TV-ruudulla näkyvän kartan mukaan olimme jossakin Länsi-Siperian alangon yllä. Pilvimaton revetessä alhaalla etelässä näkyivät Novosibirskin valot ja pian tämän jälkeen alla näkyvä maasto muuttui lohduttoman näköiseksi rotkojen ja vuorten raatelemaksi lumiseksi ylängöksi. Mongolia ei kovin houkuttelevalta asuinpaikalta näyttänyt.

Saavuimme Pekingiin vähän ennen puolta päivää. Painuimme oitis vessaan, jossa oli oikein palvelijat ja kaikki. Pois lähtiessä nämä veijarit alkoivat vaatia tippiä. Yritin tarjota muutamaa kolikkoa, mutta nehän eivät kelvanneet, vaan vessapoika repi lompakostani puoliväkisin 20 euron setelin ja antoi takaisin 100 kiinan rahaa (= n. 10 e). Kallis hinta oven avaamisesta ja käsipaperin tarjoamisesta, mutta en viitsinyt ruveta kinamaan, kun niitä oli kaksi ja ties vaikka olisivat osanneet Kung Fua tai Sumopainia...

Tarkastusten jälkeen pääsimme lentokentän aulaan, jossa 10 minuutin etsinnän jälkeen löysimme meitä vastassa olleet JimmyGiron, BlitzPig_Lixman ja pari kiinalaiskaveria. Vaihdettiin vähän rahaa ja lädimme bussilla Pekingin keskustaan, jossa hankimme junaliput Wuhaniin ja Lixmalle digikameran. Kamerat maksoivat muuten yllättäen enemmän kuin Suomessa, mutta ruoka ja matkustelu oli halpaa.

Tämän jälkeen jäi vielä muutama tunti aikaa kierrellä kaupungissa. Kävimme mm. Taivaallisen Rauhan Aukiolla ja Kielletyssä Kaupungissa. Huomiota herätti kaupungin siisteys. Kadut oikein kiilsivät puhtauttaan ja pensasaidat oli leikattu oikein vimosen päälle. Virkavaltaa oli joka kadun kulmassa valvomassa järjestystä. Monet rakennukset olivat aivan järkyttävän kokoisia krumeluureja. Esimerkiksi Pekingin rautatieasema, jonne saavuimme seuraavaksi sai oikein haukkomaan henkeä (saattoi tosin johtua myös siitä, jouduimme juoksemaan ehtiäksemme junaan).

Pikajuna T37 lähti kohti Wuhania täsmällisesti klo 18.53. Junassa tapasimme legendaariset virtuaalipilotit =FB=VikSin, =FB=Stormin ja CSL_Kocourin, sekä muita vähemmän tunnettuja pilotteja. Ja tietysti Olegin.

Hytteihin asetuttuamme lähdimme junan ravintolavaunuun, jossa teimme tuttavuutta kiinalaisen ruoan kanssa ja tutustuimme tikuilla syömisen saloihin. Notkuimme ravintolassa kauan ja kiinalaisen oluen siivittämänä juttu alkoi luistaa vieraiden välillä mukavasti.

Puolen yön aikoihin sain revittyä liian rikasta seosta käyttäneen Staffin ylös pöydästä. Äijä virkosikin yllättävän nopeasti ja kävi oitis vesisotasille Kocouria vastaan. Pojat kurlasivat vettä toistensa päälle oikein antaumuksella ja olivat pian aivan märkiä. Vesipullojen käytyä tyhjiksi painuimme pehkuihin.

Hytissä Staffi pörräsi tolkuttoman päänsäryn ja kankkusen kourissa oman ja JimmyGiron petien, sekä lattian väliä, kunnes sai päänuppinsa kuntoon väkevällä lääkityksellä.

26.3.2004

Heräsin jo klo 3 aamulla junan kolistessa läpi Kiinan maaseudun.

Tasan klo 7.00 aikataulun mukaisesti juna saapui Wuhanin pääasemalle. Siirryimme juna-asemalta bussilla aivan älyttömän prameaan luksushotelliimme nimeltään Lake Side Garden Hotel. Söimme aamiaisen ja siirryimme sitten Wuhan High Tech Toweriin, jossa itse kilpailut pidettäisiin.

Rakennuksen käytävät olivat täynnä kaikenlaista ICAS-aiheista koristelua, kuten tauluja, plakaatteja ja lippuja. Järjestäjät olivat todella panostaneet tähän tapahtumaan. Hetken odoteltuamme pääsimme käsiksi pelikoneisiimme. Hetken häsläämisen jälkeen saimme järjestäjien sponsoroimat Saitekit asennettua.

Tuumasimme, että saisimme hetken aikaa totutella uusiin tikkuihimme, mutta ei. Jouduimme heti siirtymään sääntöjenkuuntelutilaisuuteen. Muut pelaajat olivat älynneet ottaa omat tutut tikkunsa mukaan, me emme, mikä osoittautuikin TOSI isoksi virheeksi.

Seuraavana oli vuorossa avajaiset. Järjestyimme jonoon lipputyttöjen kanssa ja marssimme isoon auditorioon YLEISÖN eteen! Oli hiukan hermostunut olo kun huomasi miten fanaattisesti Kiinalaiset suhtautuivat tähän kilpailuun. Tulikohan valmistauduttua ihan riittävän hyvin?

Pelaajien esittelyn jälkeen siirryimme istumaan ja kuuntelemaan mitä moninaisimpia puheita välillä kiinaksi, välillä englanniksi. Katsoimme pari kiinalaisten tekemää FB-videota screeniltä ja kuuntelimme kiinalaisten mahtipontisia puheita ymmärtämättömyyden ilme naamalla.

Seremonioiden jälkeen siirryimme tornin alakertaan syömään ja sitten olikin jo ensimmäisen pelin vuoro. Karsintalohkoomme kuuluivat lisäksemme Venäjän, Brittien ja Sveitsin joukkueet. Ennen otteluita ja niiden välillä Staffi paini ohjaimiensa kanssa; tikusta hävisivät kaikki asetukset mysteerisesti vähän väliä. Ainakin neljä kertaa piti asettaa uudestaan, mikä söi hermoja ja aikaa.

Heti ensimmäisessä ottelussa olikin melkoinen vastus. Nimittäin ketkäpä muut, kuin VikS ja Storm. Otettiin alle 109G6/AS MK108:lla höystettynä ja lähdettiin lentoon. Heti kiitoradalla meinasin muuten rämmätä Staffin kun kaasu oli jäänyt täysille koneen startatessa :) Kiivettiin minkä Mersusta lähti ja tulimmekin suurinpiirtein tasakorkeudessa kohtaamiseen. Päätettiin mennä suoraan headonilla päin, koska arvasimme, etteivät Baranit ottaisi riskejä. Kohtaamisen jälkeen kaarsimme loivasti oikealle ja pääsimme pian kohtalaisiin asemiin vihollista vastaan. Staffi kävi ahdistelemaan toista konetta ja minä toista. Pääsinkin yllättävän helposti sen kutoseen ja lähdimme oikeaan nousukaartoon. Tottumattomana tikun asetuksiin vedin liikaa ja koneen oikea siipi muljahti ja peli oli menetetty. Näin vastustajan kaartavan ylempänä vääjäämättä taakseni ja päätin lähteä syöksyllä irti. Kk:n osumat rapisivat koneeni runkoon ja huutelin apuja radioon. Suuntasin koneen kohti kaukana näkyviä pilviä ja toivoin ehtiväni niiden suojiin ajoissa. Jälkeenpäin sain kuulla että pilviä oli myös suoraan allani, mutten nähnyt niitä paniikissa. No lopputulos oli se että jouduin pintoihin kaartelemaan Stromin kanssa ja senhän tietää mitä siitä seuraa. Samoihin aikoihin Staffi tappeli VikSiä vastaan ylempänä ja sai muutaman osumankin kk:lla VikSin koneeseen. 25%:n bensavarat eivät kuitenkaan riittäneet ottelun 15 minuutin aikarajaan asti vaan Afron oli irtauduttava kesken taistelun laskuun. Joutui kuitenkin ilman bensaa alasammutuksi. Molemmat siis kuolivat ja maksimi miinuspisteet.

Ensimmäisenä kisapäivänä ei sitten muita lentoja ehdittykään lentää ja seuraavana oli vuorossa cocktail kutsut. Nimmareiden kirjoittelun lomassa yritettiin juoda ja syödä. Otettiin valokuvia ja kaikilla oli niin mukavaa.

Hotelliin palattuamme Staffi, Lixma ja CSL_TurboLover päättivät lähteä tutstumaan Wuhanin yöelämään. Itse en jaksanut huonosti nukuttujen edellisten öiden takia. No, enpä kuitenkaan saanut paljoa nukuttua, sillä Afro palasi n. klo 3 kovalla metelillä, eikä nukkumisesta enää sen jälkeen tullut mitään :) Kertomansa mukaan olivat usuttaneet hotellin receptionin hankkimaan itselleen taksin johonkin paikalliseen menomestaan. Taksin tullessa perille, paikka olikin jo kiinni. Niinpä äijälauma siirtyi läheiseen baariin. Baarinkin mentyä kiinni löysivät jostain vielä auki olevan diskon, jossa olivat katselleet megabeibejä, jotka muuten olivat ihan järkyttävän hyvän näköisiä. Jos vaimonhakumatka kiinnostaa, niin suosittelen kyllä Kiinaa. Ei mitään motkottavia lehmiä. No tytöt eivät kuitenkaan näitä ulkomaan gigoloita lähestyneet, sen sijaan lauma kiinalaisia poikia näin teki. Mikä lie heidän seksuaalinen suuntautumisensa ollut, mutta kova työ oli ollut pois häätäessä. Illan päätteeksi sankarit siirtyivät taksilla takaisin hotellille.

27.3.2004

Kisojen viimeinen päivä. Edessä olivat 2vs2 ottelut Brittejä ja Sveitsiläisiä vastaan. Molemmat ottelut sujuivat kurjasti. Tiimityöskentelystä ei tietoakaan ja kamalaa sähläystä ohjaimien nappuloitten kanssa. Piti aina miettiä 2 sekuntia mitä nappulaa pitäisi painaa, jotta saisi flapsit alas jne. ja sitten olikin usein liian myöhäistä. Molemmissa otteluissa tulimme molemmat tonttiin ja saatiin todella MASSIIVISET miinuspisteet. Kyllä nyt hävetti.

Ajanpuutteen takia ei onneksi tarvinnut pelata enää toisen lohkon kahta viimeistä joukkuetta, Kiinaa ja Liettuaa vastaan. Saimme siirtyä auditorioon katsomaan semifinaaleja, pronssiottelua ja finaalia.

Pronssiottelussa Britit pieksivät ehkä yllättäenkin tsekit ja finaalin Saksaa vastaan voittivat odotetusti Flying Baranssit.

Joukkuekilpailujen palkintojenjakoseremonioiden jälkeen alkoivat 1vs1 ottelut. Arvottiin pelaajat neljään karsintalohkoon, joissa pelattaisiin kerrasta poikkimenetelmällä, eli jokaisen matsin häviäjä karsiutuisi. Itse sain vastaani... JimmyGiron :) Tästä ottelusta ei kannata kertoa mitään. Staffi sai vastaansa Lixman, mutta murheet saitekin rudderin kanssa veivät voitontoiveet.

Loppuaika menikin katsellessa muiden otteluita screeniltä ja jakaessa nimmareita niitä säälistä pyytäville kiinalaisille. 1vs1 loppuottelu käytiin VikSin ja Stormin välillä, jonka Storm voitti.

Lopulta koitti lähtö takaisin hotellille, minne Oleg ja Kocour yrittivät houkutella paikalla olleita tyttöjä. Nämä suostuivat, mutta jostain syystä eivät päässeet hotellille asti. No, ilta hotellilla oli kuitenkin ikimuistoinen.

28.3.2004

Aamulla saimme nukkua pitkään. Klo 11 maissa lähdimme bussikiertueelle Wuhaniin. Oikein poliisiauto ajoi vilkut päällä koko matkan meidän edellämme. Kyllä oli tosi tärkeä olo :) Käytiin jonkinlaisessa laserleikkaus tehtaassa exculla ja vierailtiin museossa, jossa oli näytteillä tuhansia vuosia vanhan keisarin haudan sisältöä. Lisäksi käytiin muuan puistossa laskemassa seppele venäläisten lentäjien muistomerkille. Kiertueen jälkeen käytiin syömässä ja lähdettiin rautatieasemalle. Lastauduttiin junaan ja lähdettiin kohti Pekingiä.

Junamatka sujui jälleen oikein rattoisasti FB:n tarjoamaa vodkaa lipittäessä. Oltiin melkein koko porukka ahtauduttu suomalais-tsekkiläiseen hyttiin. Me suomalaiset järjestettiin taas ohjelmaa. Staffi kävi jälleen vesisotaan ja minä painimaan, lopputuloksena märkä hytti ja Kocouri lattialla kakomassa. No, ne provosoi meitä :)

29.3.2004

Junasta päästyämme lähdimme nelistään tsekkien kanssa pyörimään Pekingiin. Aluksi yritimme vuokrata hotellihuoneen peseytymistä ja tavaroiden säilytystä varten, mutta kamalien hintojen takia muutimme suunnitelmia. Raahasimme siis koko päivän laukkuja mukanamme. Kävimme muutamassa kaupassa ostamassa matkamuistoja ja tuliaisia. Ja istuskelimme torilla kerjäläisten kiusana.

Tunnin taksimatka Pekingin lentokentälle maksoi vain reilut kymmenen euroa. Kentällä sähläsimme rahanvaihdon ja lentokenttäveron kanssa ja aikaa tuhraantui niin paljon, että tsekit meinasivat myöhästyä koneestaan. Itse selvisimme koneeseemme mukavasti ja matka kohti kotia alkoi.

Jälkitunnelmia:

Todella hieno reissu! Kiinalaiset olivat todella vieraanvaraisia ja tekivät kaikkensa vieraiden viihtymisen takaamiseksi. Ruokaa jotkut väittivät pahaksi, mutta kyllä se ainakin minulle kelpasi kun ei aivan oudoimpia otuksia koskenut. Järjestäjät todella maksoivat matkat, asumisen ja ruoat, mitä jotkut (myös minä) etukäteen epäilivät. Koko reissuun tuhraantui ehkä vajaa 200 e omaa rahaa. Uusia ystäviä (ja ehkä vihamiehiä) tuli monta.

Ainoa joka jälkeenpäin reissussa harmittaa on se, ettei tullut otettua omaa, vaikkakin huonoa, niin ainakin tuttua tikkua mukaan.

Jos sama porukka järjestää vielä ensivuonna uuden kilpailun, niin kannattaa todellakin pyrkiä mukaan. FB:n jätkät puhuivat, että loppukeväästä järjestettäisiin Moskovassa joku vastaava vähän pienimuotoisempi tapahtuma.

-Tiera


Stafroty keskittyy...

International Cyber Air Sports tournament järjestettiin Kansainvälisen Ilmailuliiton, FAI:n, tuella.

Viimeksi muokattu: 2004-06-28 22:54