Bristol Blenheim Mk. IV BL-200 Memorial Project

Kaikkiaan BL-koneita oli Suomessa 97 kpl kahtena eri versiona. Sotien jälkeen koneita käytettiin kuvaus- ja kuljetustehtävissä aina vuoteen 1958 saakka.

BL-200 rakennettiin Suomessa ja se valmistui alkuvuonna 1944. Kone osallistui mm. Kannaksen torjuntataisteluihin koko kesän 1944 ajan ja syksyllä Lapin sotaan. Poiston jälkeen kone oli muistomerkkinä Hämeen Lennoston esikunnan edessä, kunnes 70-luvun alussa siirrettiin säilytystiloihin.

Kone on tiettävästi ainoa säilynyt aito Blenheim maailmassa. Muut säilyneet Blenheimit ovat Kanadassa lisenssillä valmistettuja Bristol Bolingbrokeja, kuten muun muassa Hendonin RAF-museossa oleva kone.

Nyt BL-200 kunnostetaan ja asetetaan sitä varten rakennettavaan näyttelyvitriiniin Keski-Suomen Ilmailumuseoon. Vitriini sijoitetaan vanhan rykmentin/lennoston esikunnan viereen, vastapäätä Lentäjäpatsasta Itärannan mäelle. Eli juuri samalle paikalle, missä kone oli aiemminkin muistomerkkinä. Kone palaa näin tavallaan juurilleen, olihan myös muistomerkkinä oleminen osa sen historiaa siinä missä lentäminenkin.

Vitriiniin rakennetaan diorama kuvaamaan tilannetta, jossa konetta tankataan hiekkakentällä lentojen välillä.

Hankkeen suojelijaksi on lupautunut Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen. Hänen enonsa, Mannerheimristin ritari, kapteeni Tauno Iisalo lensi sotien aikana Lentorykmentti 4:n koneilla, mm Blenheimillä. Iisalo sai surmansa lento-onnettomuudessa 1947.

Taloussanomat-lehden toimittaja Petri Korhonen tiedusteli lehtiartikkeliaan varten puhemies Lipposelta, miksi hän on lähtenyt konekeräyksen suojelijaksi. Lipponen vastasi henkilökohtaisesti seuraavaa: "Enoni, Mannerheim-ristin ritari Tauno Iisalo oli Blenheim-lentäjä. Hänen sodanjälkeinen asemapaikkansa oli Luonetjärvi. Kiinnostukseni johtuu myös nuoruuteni lentokoneharrastuksesta. En ole vielä nähnyt itse konetta, mutta aion kyllä käydä katsomassa sitä. Kyseessä on historiallinen harvinaisuus, jonka arvo vain kasvaa aikojen kuluessa. Koneen entisöinnissä tehty vapaaehtoinen työ ansaitsee myös suuren tunnustuksen."

Avustuksia varten on avattu tili BL-200 Memorial Project Keski-Suomen Osuuspankkiin numerolla: 529033-228865.

BL-200 nykytilanne

Virtuaalilentäjät ry:n taannoin järjestämälle Blenheim-retkelle otti osaa myös kolme BL-lentäjää, jotka kuvattiin BL-200-koneen edessä. Kuvassa ovat Tapani Lampimäki (PLeLv 48), Eino Estama ja Kauko Aho (PLeLv 42).

Lisää kuvia BL-200-koneesta nykytiloissaan voi katsoa Blenheim trip -artikkelista ja detaljikuvista.

Kuten näkyy, on kone sinänsä hyväkuntoinen ja helposti saatavissa esittelykuntoon. Anna siis sinäkin roposi Blenheimillemme!

Keski-Suomen Ilmailumuseon Blenheim-tarra

BL-koneen mainos

BRISTOL BLENHEIM ja BL-200

Blenheimeja noutamassa Bristolin lentokentällä Englannissa 1937. Äärimmäisenä vasemmalla Alvar (Ati) Niskanen. Kuvan takana käsin kirjoitetut tekstit: Bristolissa 1937 Heinäkuussa. Oikealta: K. Marttinen sähk.; A. Eskola kapt.; Vainio ins.; T.Hannus kapt.; E.Hämäläinen kapt.; A.Niskanen sähk. Kuva: via Vesa Niskanen

Sopimuksella 818/38 päivättynä 12. huhtikuuta 1938 hankittiin Bristolilta rakennuslisenssi ja Valtion Lentokonetehtaalta tilattiin 6. huhtikuuta 1939 sopimuksella 839/39 viidentoista kappaleen II-sarja Blenheim-koneita. Suomessa rakennettavat koneet saivat Bristolin tyyppimerkinnän Blenheim II.

Ennen kuin tehdas ehti aloittaa valmistuksen syttyi toinen maailmansota ja heti perään talvisota, jolloin Englannista ostettiin kaksi erää Blenheim-koneita.

Edellinen, III-sarja, käsitti kaksitoista pitkänokkaista Blenheim IV-konetta. Ne lennettiin Suomeen tunnuksilla BL-122 - BL-133 suomalaisella miehityksellä. Koneet luovutettiin Englannissa 17. tammikuuta 1940. Perille saapui neljä päivää myöhemmin kymmenen konetta, yksi oli kadonnut matkalla ja toinen vaurioitunut Ruotsissa saapuen Suomeen 5. kesäkuuta 1940.

Jälkimmäisessä IV-sarjassa oli myöskin kaksitoista konetta, lyhytnokkaisia Blenheim I:ä tunnuksin BL-134 — BL-145, jotka saapuivat englantilaisten lentämänä Suomeen 26. helmikuuta. Koneet oli luovutettu viisi päivää aikaisemmin.

Välirauhan aikana lentokonetehdas aloitti 15-koneisen II-sarjan kokoonpanon, tunnusnumerot BL-146 — BL-160, joista ensimmäinen valmistui 14. kesäkuuta 1941 ja viimeinen 9. tammikuuta 1942.

Kaksi päivää aikaisemmin oli hankintasopimuksella 1798/42 tilattu 30 lyhytnokkaista Blenheim II-konetta käsittävä V-sarja ja 10 pitkänokkaisen Blenheim IV:n muodostama VI-sarja. Edellisen tunnukset olivat BL-161 — BL-190 ja jälkimmäisen BL-196 — BL-205. Näissä koneissa käytettiin jugoslavialaisen Ikarus-tehtaan komponentteja, joita oli hankittu Saksan sotasaalisvarikoilta.

Ensimmäinen V-sarjan kone valmistui 19. heinäkuuta 1943 viimeisen ollessa koelennettävänä marraskuun 26. päivänä. VI-sarjan ensimmäinen Blenheim koelennettiin 26. helmikuuta ja viimeinen 15. huhtikuuta 1944.

Täten Valtion Lentokonetehdas oli koonnut lisenssillä 45 Blenheim II ja 10 Blenheim IV-konetta. 27. heinäkuuta 1943 tilattu viiden pitkänokkaisen BL-koneen valmistus keskeytettiin välirauhan tultua. Ilmavoimillamme oli kaikkiaan 97 kappaletta Blenheim-pommittajia.

BL-200 kuului viimeisenä valmistuneeseen VI-sarjaan ollen valmistumisjärjestyksessä 3. Koneen historiikki lyhykäisyydessään oli:

21.3.44 koelento. 6.4.44 luovutettiin E/PLeLv 42:lle. 4.12.44 luovutettiin PLeLv 41:lle. 17.9.47 luovutettiin E/LeR 4:lle. 15.9.48 varastoitiin. 19.8.54 luovutettiin 1. Lsto:lle. 21.6.55 suistui startissa ulos Ruskon kentän kiitoradalta. Ohjaaja luutn Halminen selviytyi vammoitta. 28.9.55 luovutettiin Valmetille. 28.11.55 luovutettiin 1. Lsto:lle. 30.11.56 oikea moottori pysähtyi ja kone rikkoutui pakkolaskussa Kauhavalle. Ohjaaja ylikersantti Saario selviytyi vammoitta. Kone korjattiin HämLsto:lle. 5.6.57 viimeinen lento. Lentoaika 885 h 15 min. 6.10.58 poistettiin ja säilytettiin perinnekoneeksi.

Jatkosodassa BL-200 oli Pommituslentolaivue 42:n komentajan majuri Kalle Kepsun nimikkona. Hän lensi koneella eniten, kaikkiaan 30 sotalentoa. Vänrikki Alava oli ohjaajana 19 sotalennolla, vänrikki Meilahti viidellä sekä kapteeni Palosuo ja vänrikki Forsberg kumpikin yhdellä sotalennolla.

4.11.2005 Kari Stenman

BL-200. Kuva: via Kari Stenman

Kuvia Blenheimeistä

Kuvat: Virtuaalilentäjät ry:n kokoelma



Kuva: Kuva O.Vanhala via J.Nisula.
Kone: BL-173. Kuva 1957-1958 Vaasan kentältä.

Kuva: via Jukka Juutilainen.
Kone: BL-200. Kuva 14.4.1962 Luonetjärvellä.

Kuva: via Jukka Juutilainen.
Kone: BL-200. Kuva ?. Kuvan takana merkintä "Lievonen" ja numero "18".

Jos haluat lähettää omia Blenheim-kuviasi tälle sivulle voit ottaa ensin yhteyttä Palaute-sivun kautta.

Viimeksi muokattu: 2008-03-11 21:49