» Palaute

Historiaprojekti
Katso lisätietoja historiaprojektin kuvaus -sivulta
  virtualpilots.fi
In English 
 | torstai, 21.06.2018 
 Sotahistoriaa» Kirjaudu sisään 

Kotisivu | Sotahistoriaa | WW2History-efhv.html
efhvhistory
Hyvinkään Lentokentän Historiaa

Tyypillinen välirauhan aikana rakennettu lentokenttä.


Hyvinkään lentokenttää alettiin rakentamaan välirauhan aikana. Talvisodan aikana oli Hyvinkäätäkin pommitettu 18 kertaa ja 270 rakennusta oli vaurioitunut, joista 10 palannut poroksi. Ihmisiä oli kuollut kuusi ja 17 haavoittunut.

Nämä seikat eivät kuitenkaan ratkaisseet lentokentän sijoitusta Hyvinkäälle. Hyvinkään Erkylänkangas on kuin luotu lentokentäksi. Jääkauden loppuvaiheissa noin 200 vuoden aikana sulavesivirrat toivat tulevan Hyvinkään alueelle valtavia määriä maa-ainesta. Erkylänkankaan alueella kyseinen aines saavutti silloisen merenpinnan tason ja avomeren aallot tasoittivat lentokentälle sopivan alueen harjun päälle.

Paikka siis lentokentälle oli sopiva. Vastaavia kankaita on muitakin, mutta Hyvinkäällä oli eräs merkittävä etu: Kentän sijoittamisella Hyvinkään Erkylänkankaalle suojattiin Hyvinkään ja Riihimäen tärkeät rautateiden risteyskohdat ja samalla kenttää voitiin käyttää Helsingin puolustukseen.

Hyvinkään kentän rakentaminen oli Tie- ja vesirakennushallituksen vastuulla. Kentän rakentaminen aloitettiin 1940 välirauhan aikana, ja töissä oli lähinnä työvelvollisia eli miehiä jotka eivät kelvanneet rintamalle. Mukana oli myös joukkueen verran virolaisia vapaaehtoisia.

Kentän rakentamisessa oli apuna 70 sotasaalishevosta sekä tykinvetotraktori. Puut kaadettiin traktorilla vetämällä, juuret hakattiin poikki ja aluskasvillisuus poltettiin. Kiitoradat tasoitettiin hiekalla. Kentän valmistumiskatselmus pidettiin 30.9.1940, rahaa rakennustöihin oli kulunut 4,7 miljoonaa silloista markkaa.

Jatkosodan aikana kentän parantelua jatkettiin.

Perimätietojen mukaan ensimmäinen Hyvinkäälle laskeutunut lentokone oli Bristol Blenheim. Kyseessä olisi ollut punttiksella ollut porukka ja pojat olivat laskeutuneet ja kyselleet polttoainetta.

Tarina ei kerro jäivätkö punttiksella olijat kiinni.

Hyvinkään kentän ensimmäisiin lukeutuvan uhrin muistokivi löytyy pienen suoaukean läheltä kentän koillispuolelta. Kyseessä on hyvinkääläinen Osmo Meriluoto, joka oli harjoittelemassa 15.6.-41 syöksykäännöksiä ja taisteluimmelmanneja VL Pyry harjoitushävittäjällä PY-3. Meriluoto aloitti noin 500 metristä selkäsyöksyn joka ei onnistunut ja kone iskeytyi pyrstöään myöten suohon. Lentäjä sai surmansa välittömästi.

Meriluodon hauta on Hyvinkään keskustassa ns. rautatieläisten hautausmaalla.

Jatkosodan alkua seurattiin Hyvinkäällä hämmennyksen vallassa. Yöllä 22.6.-41 ihmiset heräsivät pommittajien meteliin. Saksalaiset operaatio Barbarossaan osallistuvat koneet lensivät Suomen ilmatilan kautta pommittamaan Suurmerijoen kenttää sekä Leningradia ja käyttivät reittiä Utö - Nauvo - Salo - Hyvinkää - Kouvola - Lappeenranta - Viipuri - Leningrad.

Sama toistui myös seuraavana yönä. Paluulennolla ollut Junkers JU -88 laskeutui Hyvinkään kentälle.

Kesäkuussa Hyvinkäälle oli siirretty LLv32:n Fokkerit. Laivueen vahvuus oli 292 miestä ja komentajana toimi kapteeni Erkki Heinilä. Aamulla 25.6.-41 sai päivystänyt Fokker-lentue hälytyksen. Suuri muodostelma DB-3 pommittajia lähestyi etelästä tarkoituksena ilmeisesti pommittaa Riihimäen rautatiealueita. Seitsemän Hyvinkään Fokkeria ehti koneita vastaan Keravan tasalla ja venäläiset kääntyivät heti takaisin, mutta luutnantti Veikko Evinen pääsi ampumaan FR-116:lla kahta viholliskonetta. Toinen putosi Malmille ja toinen Suomenlahteen. Joidenkin lähteiden mukaan kyseessä olivat jatkosodan ensimmäiset ilmavoitot!

Jatkossakin tuli useita hälytyksiä, mutta harjun päällä sijaitsevalta kentältä starteissa näkyneet pölypilvet saivat pommittajat kääntymään takaisin jo ennen kuin puolustajat olivat kunnolla ilmassa.

2.7.-41 lentolaivue 32 siirtyi pois Hyvinkäältä ja tilalle piti tulla Hurricane lentueen LLv30:stä, mutta ne siirrettiin edelleen kaakkoissuomeen. Hyvinkään lentokentän historiikin mukaan saavutetut kaksi voittoa jäivät Hyvinkäältä startanneiden koneiden ainoiksi.

Näin voi olla, mutta 3.7.-41 kentälle siirtyi LLv30:n esikunta ja toinen lentue Fokkereineen. Toisen lentueen työkenttänä toimi Malmi joka oli lähempänä Helsinkiä ja meririntamaa. Varsinaisena kenttänä oli kuitenkin Hyvinkää. Malmilta toimiessaan koneet saivat useita ilmavoittoja. Koneet ovat saattaneet osan näistä taistelulennoista lentää myös Hyvinkäältäkin, sillä suomen ilmavoimien historia osa 3b:ssä, mainitaan että 10.8. luutnantti Koskenrannan partio 2. lentueesta tuhosi kaksi lentovenettä Naissaaren luona. Kaksi päivää sen jälkeen neljä Fokkeria 2. lentueesta siirtyi Poriin ja palasi sen jälkeen Hyvinkäälle. Mielestäni tästä voisi olettaa koneiden toimineen nimenomaan Hyvinkäältä käsin. Ei vain Malmilta. 1.9. laivueen esikunta ja koneet siirtyivät Uttiin.

Sodan loppupuolella Hyvinkää toimi lähinnä varakenttänä ja mm. Hasse Wind kävi siellä saamassa ensimmäiset kokemuksensa sotakoneesta lentäessään tyyppilentoja Fokker D XXI hävittäjällä.

Jatkosodan aikana kentällä oli koulutustoimintaa mikä näkyy mm. siitä että koneita rikottiin tasaiseen tahtiin kentällä.


Suurempaan kuvaan klikkaamalla kuvaa.

Vasemmanpuoleisin kuva: pieni sirpalesuoja
Muut kuvat: sama suoja ennen ja jälkeen puuston kaadon. Kyseessä on ns. katettu korsuhalli, joita kentällä oli ainakin viisi kappaletta. Niiden edessä on mahtavat sirpalesuojat. Kuvan suoja on kartassa vasemmalla olevista kolmesta isosta suojasta (no.2) se alin, eli 5:n ja 3:n välissä oleva. Aselevon jälkeen HLeLV30:n "Mersut" siirrettiin syksyksi Hyvinkäälle. Laivue lakkautettiin kuitenkin jo marraskuussa ja koneet jatkoivat lentojaan muissa laivueissa. 23.11.-44 Hyvinkäällä rikottiin peräti kaksi konetta. Myrsky MY-15 teki mahalaskun laskutelinevian vuoksi ja Junkers W34 JU-134 epäonnistui startissa siivissä olleen jään vuoksi törmäsi puhelinlinjaan. Lentäjänä toiminut Majuri Hassinen säilyi vammoitta.

Myös Brewsterit toimivat Hyvinkäältä käsin. Ilmavoimien esikunnalla oli käytössä seitsemän konetta vuosina 1945 - 1946 ja ne toimivat Malmilta ja Hyvinkäältä käsin. BW-353 teki pakkolaskun polttoaineen loputtua Paavolan alueelle. Hyvinkäätä tuntevat voinevat arvailla pilotin ajatuksia. Kenttä on ollut aivan vieressä. ; )

Vielä 1948 Hyvinkäällä vaurioitui Blenheim laskussa ja BW-373 teki pakkolaskun Riihimäelle - syynä polttoaineen loppuminen.

Myös vastapuolen koneita laskeutui Hyvinkään kentälle. Syksyllä 1944 starttasi neljä LA-5 hävittäjää valvontalennolle Porista Tampereelle. Matala sää eksytti koneet ja kaksi koneista katosi. Yksi teki pakkolaskun Urjalanjärveen ja ainut ehjäksi jäänyt kone Hyvinkäälle.

Sodan jälkeen Hyvinkään kenttä toimi jonkin aikaa Suomen päälentoasemana Malmin oltua liittoutuneiden valvontakomission käytössä. Myöhemmin kentällä on ollut vilkasta purjelento- ja moottorilentotoimintaa. Onpa myös ilmavoimat ja maavoimien helikopterit käyttäneet kenttää aina ajoittain harjoituksiinsa vuosien saatossa. Sodan jälkeen on kaksi kiitorataa päässyt metsittymään, mutta kaksi on vielä jäljellä. Vanhatkin kiitoradat pystyy erottamaan kun tietää mitä hakee. Varsinkin ilmasta havaitseminen on helppoa.


Suurempaan kuvaan klikkaamalla kuvaa.

Kuvassa konesuojat oliivinvihreällä. Miehistösuojat ja IT-asemat punaruskealla. Rakennukset punaisella ja sodan aikaiset kiitoradat karkeasti valkoisella hahmoteltuina. Rakennus 19 (7 yläpuolella) on sodanaikainen lennonjohto. Äkkipäätä katsottuna samanlainen kuin Kymissä oli. Rakennus on yhä pystyssä. Valkoisella on hahmotettu wanhat kiitoradat uuden karttapohjan päälle. Sodan jälkeiset rakennukset on häivytetty siten että ne näkyvät heikosti alta.

Pohjana nykyaikainen kartta kenttäalueesta.


Saatesanat

Tällä sivulla on artikkeli HYVINKÄÄN LENTOKENTÄN HISTORIAA.

Kirjoittanut: Timo Rasimus aka LLv26_Timo

Lähteet:
Hyvin lentää, Hyvinkään ilmailukerhon historiaa. Petteri patolinna 1998
SIH 3b Fokker DXXI (Wasp) . Kalevi Keskinen / Kari Stenman 2000
Hyvinkään seudun historia, Olavi Junnila 1988
Omat muistiinpanot

Kuvat: Timo Rasismus

Copyright Virtuaalilentäjät r.y. / Finnish Virtual Pilots Association 2002.

Viimeksi muokattu: 2002-11-01 22:21