» Palaute

Historiaprojekti
Katso lisätietoja historiaprojektin kuvaus -sivulta
  virtualpilots.fi
In English 
 | perjantai, 14.12.2018 
 Sotahistoriaa» Kirjaudu sisään 

Kotisivu | Sotahistoriaa | WW2History-MaunoFrantila.html
  

Pikahakemisto tämän sivun tarinoihin: Hävittäjä-ässä Mauno Fräntilä oli luomassa sotalentäjien gloriaa | Utin henki loi ylivoiman | Lumi kiehui ympärillä | Näytös omille voitonparaatissa | Messerschmittit haettiin Suomeen | "Mersu olisi yhä kova sana" | Vanhat opit pätevät vieläkin | Sotamuistot aina mukana | Saatesanat


ESITTELY

Oheinen artikkeli ilmestyi sanomalehti Pohjalaisessa 10.2.2002.
Julkaistu Virtuaalilentäjät r.y:n sivuilla kirjoittajan luvalla.  

  
  
Hävittäjä-ässä Mauno Fräntilä oli luomassa sotalentäjien gloriaa

Kauhavan ylle pyrkivän Hawkin matala jyminä kantautuu sisään, kun hävittäjä-ässä ja lentäjäveteraani Mauno Fräntilä kaataa kahvia. Fräntilän talon tuvassa, muutaman sadan metrin päässä Ilmasotakoulun kentästä on totuttu lentokoneiden ääniin.

Mauno Fräntilällä on takana 40 ilmataistelua, 380 sotalentoa ja 85 ikävuotta.

Sotavuodet hän lensi legendaarisessa hävittäjälaivue 24:ssä. Vihollinen ja vuodet ovat nyt vieneet rinnalta kaikki muut ennen talvisotaa perustettuun laivueeseen kuuluneista 30:sta miehestä. Viimeisenä lähti kirjailijana tunnettu Joppe Karhunen. Karhunen haudattiin viime viikon perjantaina Tampereella. Fräntiläkin luvattiin hakea lentokoneella hautajaisiin, mutta veteraani totesi reissun liian raskaaksi ja kunnioitti poismenneen muistoa kotonaan. Fräntilä on viimeisiä pystyssä olevia tervaskantoja, jotka loivat suomalaisten sotalentäjien maineen heti talvisodassa. Fräntilän laivue valmistautui sotaan Utissa.

- Keskustelimme iltakaudet taktiikasta vihollista vastaan. Tutkimme vihollisen lentokoneiden kuvia ja haimme ampujille jääviä katvealueita osataksemme lähestyä oikeasta suunnasta.  

  
  
Utin henki loi ylivoiman

- Sinä aikana syntyi Utin henki. Se oli yhteenkuuluvuutta ja periaate siitä, että kaveria ei jätetä. Olimme valmiita, kun sota alkoi. Fräntilä kertoi, että pian sodan töissä huomattiin suomalaisten paremmuus ja vihollisen pilottien koulutuksen puutteet.

- Meillä koulutus oli yksilöllistä ja oppia annettiin kädestä pitäen. Kun uusi mies tuli laivueeseen, hänet otettiin aina ensin siivelle oppimaan ilmataistelutaktiikkaa.

Talvisota oli kovaa aikaa myös olosuhteiltaan. Pakkanen paukutteli paikoin 40 asteessa. Mekaanikot alkoivat aamuyöllä moottoreiden lämmittämisen puhalluslampuilla ja öljyt kuumennettiin valmiiksi saunanpadassa. Lentojen jälkeen ohjaajille jäi illan hyiseksi urakaksi konekiväärien puhdistus.  

  
  
Lumi kiehui ympärillä

Fräntilän talvisota päättyi pakkolaskuun viikkoa ennen sodan loppumista. Illalla kello 17 aikaan tuli tieto vihollisen 30 hävittäjästä. Taistelun käänteissä Fräntilän Fokker D XXI ammuttiin seulaksi ja mies itse haavoittui rintakehään oikealle puolelle ja vasempaan lapaan.

- Työnsin siinä vielä kaasun päälle, mutta kone ei enää toiminut. Päätin laskea alla olevalle pellolle, jossa näkyi kuusi vihollisen tankkia. Linjojen väliin pellolle päästyään Fräntilä näki 50 metrin päässä heinäladon ja lähti pyrkimään sitä kohti. Matkan keskeytti kuitenkin vieraskielinen puhe ja sen päälle konekiväärisuihku.

- Aina kun syöksyin muutaman metrin eteenpäin lumi pöllysi ympärillä, mutta kuula ei osunut. Ladon taakse päästyään Fräntilä huuteli omia hakemaan, mutta vasta pimeyden turvin mies saatiin ahkioon. Hän oli menettänyt paljon verta ja jäätynyt kolmen tunnin odottelun aikana selästään maahan.

- Kuuntelin siellä ladon takana pistooli kädessä vihollisen ääniä ja päätin, että sotavangiksi en jää.  

  
  
Näytös omille voitonparaatissa

Kun Pajari jatkosodassa vuonna 1942 oli joukkoineen vallannut Suursaaren, hän järjesti voitonparaatin jäällä ja pyysi laivuetta suojaamaan sitä. Fräntilä oli mukana 11 muun hävittäjän kanssa paikalla paraatin aikana. Kun oli aika lähteä pois, tuli ilmoitus, että 29 vihollisen konetta lähestyy.

- Mehän jäimme vastaanottamaan niitä. Paraatin pojilla oli jäällä hyvät näköalapaikat, kun me siinä yläpuolella tappelimme. Ryssän koneet muodostivat renkaan, josta me niitä noukittiin. Kolme omaa konetta oli Lavansaaren ja Suursaaren välissä, ettei ryssä päässyt karkaamaan.

- Esikuntakaan meinannut uskoa, että olimme ampuneet siinä taistelussa alas 23 hävittäjää. Itse ei saatu reiän reikää. Fräntilä muisteli.  

  
  
Messerschmittit haettiin Suomeen

Hävittäjälentäjien radiokutsuissa Räntä -salanimen saanut Fräntilä ehti sotien välissä lentää Brewsterillakin. Jatkosodan alussa varsinaisena työkaluna oli Curtiss P 40. Vuonna 1943 Fräntilä oli 17 lentäjän mukana hakemassa ensimmäisiä Messerschmitt 109 G2 -hävittäjiä Suomeen Itävallasta.

- Eihän me kieltä osattu. Istuttiin vai toosaan ja katseltiin. Saksmannit oli siinä vierellä. Kone oli aika uusi niillekin. Muutaman koelennon jälkeen suomalaispilotit alkoivat tehdä jo kotiinlähtöä. Saksalaiset toppuutelivat ja selittivät, että liian vähän oli vasta lennetty.

- Niille muistutettiin, että Suomessa on sota ja meillä on kiirus. Koneita tarvitaan heti ja niin lähdettiin.  

  
  
"Mersu olisi yhä kova sana"

Fräntilä on seurannut alan kehitystä ja nykyaikaisia suihkuhävittäjiä. Hän uskoo, että Messerschmitt olisi syytä ottaa vakavasti niin Hawkin kuin Hornetinkin ohjaamoissa.

- Nopea ja ketterä Mersu olisi kova vastus taitavan pilotin käsissä. Messerschmit oli aikanaan tehokas hävittäjä, eikä ominaisuuksiltaan häpeä vieläkään. Vaikka nykyisten hävittäjien huippunopeudet ovat suuria, ilmataistelutilanteessa erot tasoittuisivat.

- Nokalla oli kolme metriä pitkä moottori, jossa oli 1 500 hevosvoimaa. Nopeutta oli parhaimmillaan 750 kilomeriä tunnissa. Hyvin se kääntyikin, kun vain hampaat irvessä kiskoi, Fräntilä muisteli ominaisuuksia.  

  
  
Vanhat opit pätevät vieläkin

Rauhan tultua Fräntilä opetti lentomestarina Kauhavalla ilmasodan taitoja uusille polville vuoteen 1956 asti. Fräntilä ehti kokeilla myös Fougalla lentämistä ja piti sitä helppona. Simulaattorikokemuksia on kertynyt sittemmin myös Hawkilla.

Hän uskoo, että suomalainen koulutusjärjestelmä on yhä yksi maailman parhaista. Yksilöllinen opetus voittaa aina ryhmäopetuksen. Fräntilä ottaisi mielellään Kauhavalle yhteiseurooppalaisen sotilaslentäjäkoulutuksen, kunhan vain suomalaiset opetustavat säilyvät.  

  
  
Sotamuistot aina mukana

Sodan tapahtumat ovat kulkeneet monen veteraanin mukana 60 vuotta. Niin Fräntilänkin, joka yhä usein öisin kieputtaa taivaalla sotakonettaan. Syöksykierteen jälkeen herääminen omasta sängystä paita märkänä on monen unen loppu. Aina laskeutuminen ei onnistu yhtä hyvin ja vastassa voi olla makuuhuoneen lattia.

- Vaimo siirsi joskus yöpöydänkin sivummalle, ettei tule vahinkoja, Fräntilä kertoi ja lisäsi, ettei ole koskaan ollut tahattomasti syöksykierteessä.
 

  
  
Saatesanat

Oheinen artikkeli ilmestyi sanomalehti Pohjalaisessa 10.2.2002.
Julkaistu Virtuaalilentäjät r.y:n sivuilla kirjoittajan luvalla.

Copyright 2002 Tapio Saartenoja.

Copyright VLeLv Icebreakers / Virtuaalilentäjät r.y. / Finnish Virtual Pilots Association 2001.

 

  

Viimeksi muokattu: 2003-12-14 18:48