» Palaute

Historiaprojekti
Katso lisätietoja historiaprojektin kuvaus -sivulta
  virtualpilots.fi
In English 
 | perjantai, 14.12.2018 
 Sotahistoriaa» Kirjaudu sisään 

Kotisivu | Sotahistoriaa | WW2History-Helsinginsuojaus.html
  
Helsingin Torjuntahävittäjien Päivä- Ja Yötoiminnan Suoritus

Pikahakemisto: [ Käsky Helsingin torjuntahävittäjien päivä- ja yötoiminnan suorituksesta ja siihen välittömästi liittyvistä asioista. | Saatesanat]



Käsky Helsingin torjuntahävittäjien päivä- ja yötoiminnan suorituksesta ja siihen välittömästi liittyvistä asioista.

2./8525        SALAINEN            16.12.1942
                    3 EK/EK

Käsky Helsingin torjuntahävittäjien päivä- ja yötoiminnan suorituksesta ja siihen välittömästi liittyvistä asioista.

Virtuaalilentäjät ry - kuva C.E. Bruun via Göran Bruun Yleistä:
-    Päivätorjunta suoritetaan etupäässä FA-koneilla ja yötoiminta HC-koneilla.
-    Lentokentällä noudatetaan yleisiä lentokenttämääräyksiä, paitsi kiireellisissä hälytystapauksissa, jolloin sotilaskoneilla on etusijansa ja pysäyttää lennonjohto tällöin muun liikenteen.
-    Lentoonlähtö tapahtuu suoraan hälytyspaikalta, 8. radalta ja lasku joko 4. tai 8. radalle, ellei erikoiset syyt pakota käyttämään muita ratoja.
-    Jokaisella lennolla on radio oltava kuuntelulla ja johtaa komentopaikka lentoja ja antaa tarvittavat ohjeet nousua tai laskua varten erikoistapauksissa.
-    Ohjaajien on oltava aina selvillä lentokentän, sen kiito- ja rullausratojen kunnosta, jottei konevaurioita pääse tapahtumaan. Rullaukset suoritettava varovasti.
-    Laskun jälkeen on aina siirryttävä radan vasemmalle reunalle ja rullattava siellä hälytyspaikalle. (Talviolosuhteissa siis 8. - 4. radan länsisivua pitkin.)

Päivystäjät ja heidän tehtävät:

a.    Päivystävä ohjaaja:
(Toimii päivystysvuoron vanhin ohjaaja.)
-    Huolehtii koneitten ulosotosta aamuisin lentosään vallitessa hämärän aikana. Hälytyspaikalle rullataan kaksi konetta ja ovat ne aina ensiasteen hälytystilassa. Muut koneet koekäytetään ja sijoitetaan hallin eteen, josta ne rullataan hälytyspaikalle aamuteen juonnin jälkeen.
-    Vastaa siitä, että radiot koekuunnellaan heti aamulla (mieluimmin jo edellisenä iltana), yhteydet komentopaikkaan ovat kunnossa, koneet täysin sotakuntoiset, hälytyshenkilöstö paikalla ja a.m. varusteissa. Tarkastaa lentokentän ja kiitoradan kunnon ja tiedoittaa sen ohjaajille.

b.    Päivystävä mekaanikko:
-    Ottaa koneet ulos aamuhämärässä ja huolehtii siitä, että kaikki koneet ovat sotakuntoiset ja että niitten       varusteet tuodaan hälytyspaikalle ja että paine- ja happipullot ovat aina täydet.
-    Huolehtii siitä, että koneet heti lennon jälkeen tarkastetaan ja huolletaan nopeasti.
-    Valvoo koneitten jatkuvasti lämpimänä pysymisen.
-    Suorittaa koneitten sisäänoton palveluksen päätyttyä ja tekee ilmoituksen tekn.ryhmän johtajalle puutteista ja mahdollisista konevioista.

c.    Puhelinpäivystäjä:
-    Vastaanottaa kaikki puhelintiedoitukset ja saattaa ne hälytyshenkilöstön tai a.o. henkilöitten tietoon.
-    Huolehtii päivystysteltan lämmityksestä, jotta se on lämmin palveluksen alkaessa, siistii teltan tarpeen vaatiessa, hankkii tarpeelliset polttopuut seuraavaa päivää varten.
-    Hakee päivystävälle henkilöstölle aamuteen.

d.    Asealiupseeri:
-    Huolehtii jatkuvasti koneitten asekuntoisuudesta ja huollosta sekä vaihtaa päivittäiset omakonetunnukset koneisiin.

e.    Radiomekaanikko:
-    Tarkastaa kaikkien koneitten radiot aina aamuisin tai koneitten lennolta palattua ja suorittaa asian vaatimat korjaus- ja huoltotehtävät.

b.    Poltto- ja voiteluvarastonhoitaja:
-    Huolehtii koneitten jatkuvasta poltto- ja voiteluaineiden jakeluvarastoiden täydentämisestä ja varaöljyn lämmittämisestä.

c.    Hälytyskoneen ohjaaja:
-    Vastaa täydellisestä lentovarustuksestaan (korkeuslennot), koneensa sotakuntoisuudesta, rullaa koneensa hälytyspaikalle ja hallille ja vie laskuvarjonsa lämpimöön. Oltava myöskin tietoinen lentokentän ja kiitoradan kuntoisuudesta.
-    Luovuttaessaan koneen seuraavalle päivystäjälle, selostaa koneen erikoisuudet tai muut seikat.

d.    Koneen teknillinen hälytyshenkilöstö:
-    Vastaa koneensa täydellisestä sotakuntoisuudesta ja -varusteista, ilmapulloista, koneitten lämmityksestä ja niitten yökuntoon saattamisesta.

e.    Teknillisen ryhmän johtaja:
-    Johtaa lentueen teknillistä palvelusta ja huoltoa. Huolehtii ilmapullojen, akkujen y.m. välineitten täyttämisestä ja latauksista ja korjauksista.

f.    Komentopaikan päivystäjä:
-    Johtaa lentueen torjuntaa erikoisohjeitten mukaisesti ja valvoo e.m. henkilöitten tehtävien suoritusta, jottei laiminlyöntejä pääse tapahtumaan. Apunaan torjuntahälytysten aikana hänellä on päiv.radiosähköttäjä

Päivystysvuoro vaihtuu päivittäin klo 11.30 tulevan vuoron ruokailtua, jolloin uusi vaihto ottaa tehtävät vastaan.
Päivystykset määrätään komentopaikasta, paitsi päivystävät koneet ja niitten henkilöstön määrää tekn.ryhm.johtaja. Yöpäivystykset määrätään erikseen.


    Komentopaikan päivystäjän tehtävät:

Päivätoiminta.

Virtuaalilentäjät ry - kuva C.E. Bruun via Göran Bruun 1.    Valvoo, että koneet lähtevät ajoissa hälytyspaikalleen ja että niille on määrätty ohjaajat ja muu henkilöstö.
2.    Varmistuu siitä, että puhelinyhteydet Ivakkiin, torjuntakeskukseen, hälytystelttaan ja päivystyshuoneeseen ovat kunnossa, että kovapuhuja toimii ja huolehtii siitä, että koneitten radiot ovat koekuunneltu aamulla.
3.    Toimii puhelinpäivystäjänä komentopaikassa ja hoitaa lentueen juoksevat asiat, kuten postin jako, sanomalehtien jakelu, ilmoitukset jälkiruokailuun saapuvista, j.n.e.
4.    Vastaanottaa Ivakin antamat viestit, jonka perusteella heti hälyttää teltan, radiosähköttäjän, lentueen päällikön tai vanhimman upseerin ja muut tarpeelliset henkilöt ja johtaa lentueen hälytystoimintaa.
5.    Merkitsee kaikki iv.viestit ja omakonelennot ja lähdöt hälytyskirjaan ja antaa radiosähköttäjälle käskyt koneita varten ohjata ne vihollisen todennäköiselle tuloreitille.
6.    Huolehtii starttikirjanpidosta.
7.    Lentovauriotapauksissa ilmoitettava joko lennonjohtoon, puh. 201 tai 244.


Yötoiminta.

1.    Huolehtii siitä, että yöhälytyskoneet ja miehistö ovat määräaikana hälytyspaikalla. Myöskin k-auto.
2.    Otettava lennonjohdon kanssa yhteys laskuvalojen järjestelyistä. Kiitoradan ollessa auratun määrälevyiseksi, huolehtii siitä, että reunavalot (valkoiset) tulevat radan vasemmalle reunalle 50 m päähän toisistaan. Jokaista lyhtyä varten varattava mies hoitamaan ja annettava tarkat ohjeet valaistuksen suhteen.
3.    Varmistauduttava siitä, että sekä lennonjohdossa, että hälytyspaikalla (tässä tapauksessa laskupaikka =       8. rata) on tarpeelliset valoraketit ja -pistoolit.
4.    Huolehdittava päivystävän henkilökunnan muonituksesta.
5.    Lentojen aikana toimittava erikoisohjeitten mukaisesti yhteistoiminnassa torjuntakeskuksen ja Ivakin kanssa.
6.    Lentojen loputtua valvottava, että kaikki tulevat a.o. kuntoon ja henkilökunta pääsee majoituspaikkoihinsa.


Torjuntalentojen suoritus ja toimenpiteet.

Päivätoiminta:

Ensimmäisessä hälytystilassa aina 2 konetta. Muut ovat kuitenkin valmiina lähtemään tarpeen vaatiessa ja PE-koneen tullessa lähetetään kaikki koneet ilmaan.
Yksinäisen viholliskoneen tullessa Suursaaren-Kotkan linjalle, lähetetään koneet ilmaan.
Tehtävä on toistaiseksi lentää paikkaan A, joka on Söderskärin seutu ja otettava 6000 m korkeus, koska paikka ja korkeus on todennäköinen viholliskoneen tulosuunta, jota se on jatkuvasti noudattanut.
Koneet lähtevät niin nopeasti kuin vain pääsevät ja nousevat yksitellen ja suorittavat tehtävät myöskin tämänmukaisesti. Tällöin saadaan koneita eri korkeuksille ja voivat ne paremmin haravoida suurempaa aluetta, kuin jos ne lentävät partiossa, joka on hitaampi lentotapa.
Puhelimitse annetaan hälytystelttaan esikäsky ja sen jälkeen saavat koneet jatkuvasti tehtäviä radioteitse. Kuuluvuus on nyt todettu tyydyttäväksi koneeseen aina toimintapaikalle saakka, mutta yhteys maahan on sensijaan epävarmempi. Tämä kuitenkin korjautunee pian.
Koneille annetaan jatkuvasti tietoja vihollisen esiintymisestä ja pyritään koneet ohjaamaan viholliskoneitten kulkureiteille. Sikäli kun iv:n näköyhteys voi ilmoittaa vihollis- ja omakoneen paikan, annetaan tästä jatkuvasti koneille tietoja.
Jos viholliskoneen suunta muuttuu alkuperäisestä Söderskärin paikasta, annetaan siitä heti tieto ja koneet lentävät senmukaisesti uudelle paikalle.
Koneet eivät saa missään tapauksessa ylittää torjuntapiirin rajaa, vaan on niitten pysyttävä etsinnän aikana sen ulkopuolella. Jos omakone on havainnut viholliskoneen, ilmoittaa se siitä sekä maahan että toisille koneille ja tällöin saa se seurata viholliskonetta torjuntapiirin sisäpuolella, jos on tulitusetäisyydellä. Muussa tapauksessa on pysyttävä ulkopuolella ja hyökättävä vihollisen kimppuun sen poistuessaan kohteelta.
Jos it. ampuu omia koneita, on siitä ilmoitettava radiolla ja ammuttava omakonetunnus.
Partioidessaan lentävät koneet etelä-pohjoissuuntaan, jotta iv. kykenee eroittamaaan viholliskoneen suunnasta ne.
Poistuessaan torjuntapaikalta, on koneitten laskeuduttava ja lennettävä rannikolle Östersundomin lahden kohdalta mantereelle n. 1000 m korkeudessa.
Laskun on tapahduttava nopeasti ja poistuttava heti kiitoradalta sen länsireunalle.
Radio-ohjailu tapahtuu lyhennyscodea käyttäen, josta myöhemmin tarkemmin.

Yötoiminta

1.    Lentoonlähtö tapahtuu torjuntakeskuksen luvalla. Lähtö suoritetaan aina 8. radalta, valonheittimien avulla. Nousu Puistolan asemalle, josta 5. - 1. radan suunnassa Eestiluodon suuntaan. (n. 145°)
2.    Heti lähdön jälkeen pyydettävä Ivakista: "Otto 4283/5 min. ajan vilkkumerkkejä", jolloin Eestiluoto vilkuttaa ja kone tietää ottaa oikean suunnan ja paikantaa heti toimintapaikan, joka on tästä n. 5 km kaakkoon.
3.    Kone partioi tässä, ellei erikoisesti muuten käsketä, pohjois-eteläsuunnassa, jolloin kuulosuuntimet voivat eroittaa oman koneen viholliskoneista koneen liikkumasuunnan perusteella. Lentokorkeus tehtävän mukaan 3000-4000 metriä, ellei tarkempaa lentokorkeutta ilmoiteta.
4.    Jos kone tarvitsee myöhemmin paikantamistaan varten Eestiluodosta tai kentältä tunnistusvaloja, pyytää se niitä radiolla tai ampumalla omakonetunnuksen. Tällöin Ivakin antaman ilmoituksen "Omakonetunnus siellä" mukaan sytyttävät Eestiluoto ja lentokenttä merkkivalonsa. Lentokenttä sytyttää reunaestevalot, ellei viholliskone ole lähellä. Luonnollisesti on pyrittävä Ivakin omakoneilmoituksen mukaan ilmoittamaan koneelle lentosuunta, jonne sen pitää mennä, jos kone ei tiedä paikkansa.
5.    Omakonetunnus on annettava it:n sitä pyytäessä tai koneen saadessa it-tulta. Samoin on ammuttava omakonetunnus koneen saapuessa mantereelle toiminta-alueeltaan, joka on Söderskär. Sisääntulokohta on Östersundomin lahti ja on lennettävä siitä suoraan pohjoiseen. Mantereen rajalla tai aikaisemminkin on sytytettävä purjehdusvalot ja pidettävä ne päällä laskun loppuun saakka.
6.    Kone ei saa missään tapauksessa lentää sulkualuetta kauemmaksi, paitsi ollessaan viholliskoneen kimpussa. Tällöin kone ilmoittaa "Hyökkään" ja ampuu sarjan kk:lla. It- saa kuitenkin ampua sulun tarpeeksi eteen pommikoneen häiritsemiseksi.
7.    Jos omakone huomaa tulleensa liian lähelle sulkualuetta, on sen poistuttava parhaimmalla katsomallaan tavallaan ja annettava omakonetunnuksia.
8.    Paluu tapahtuu Östersundomin lahden kautta korkeutta menettäen. Purjehdusvalot on sytytettävä ja ammuttava omakonetunnus. Radiolla on pyydettävä laskulupa, jolloin kenttä sytyttää estevalot palamaan, ellei viholliskonetta ole enää näkyvissä.
9.    Radioyhteyden mentyä koneeseen poikki, on koneen annettava useasti omakonetunnuksia tai sytytettävä purjehdusvaloja silloin tällöin. Laskulupaa pyytäessään ampuu kone omakonetunnuksen ja jos saa laskea, sytytetään estevalot, muussa tapauksessa ammutaan punainen raketti, jolloin koneen on mentävä uudelleen toiminta-alueelleen ja suoritettava torjuntaa annettujen ohjeitten mukaisesti.
10.    Koneen saatua laskuluvan, sytytetään reunavalot ja laskua varten valonheitin 8. radalle, jonne lasku tapahtuu.
11.    Etsintävalonheittimen syttyessä on viholliskone tulossa siitä suunnasta, jonka paikan on kuulosuuntimet määränneet. Torjuntarajalle syttyvät seuraajavalonheittimet, jolloin viholliskone on kimpun leikkauspisteessä tai sen lähellä.

Sovitut lyhennykset, paikannimet, kutsut y.m. radiolla.

Jotta vältettäisiin turhia puheita ja nopeutettaisiin radioyhteyksiä, noudatetaan toistaiseksi seuraavia sovittuja merkkejä, lyhennyksiä, j.n.e.

Maa-asema……………..Veka
Koneet………………….Enska

Korkeudet vain numeroilla 1-2-3-4-5-6, tarkoittaa kilometriä

Mainitsemalla paikannimen tai Aarne-Bertta-Celsius-David-Eemeli-, on se samalla käsky lähteä tai lentää sinne. Siis sanomalla Aarne, mennään toiminta-alueellemme Söderskäriin ja ilmoittamalla Aarne 5, tarkoittaa se Söderskäriin 5000 metrin korkeuteen.
Paikannimet ovat suoranaisia johdannaisia: Stadi, Pesä, Santa, Lautta, Eesti, Söder, Iso, Pirtti, Kytö, Porkka, Harmaa, Viro (Jumidan niemi Porvoosta etelään Viron rannikolla), Pelli, Öster, Sippo, Poro, Liisa, Kotka, Digs, Suur, Luppi, Haapa, Tytär, Lava.

Suunnat: pohja-kolli-itä-kaakko-etelä-louna-länsi-luoti. Erikoissuunnat: meri-ranta-keski.

Pilvien: alla tai päällä = alla-päällä

Laskeutukaa: Uuu, uuu, uuu, uuu, uuu,

Virtuaalilentäjät ry - kuva C.E. Bruun via Göran Bruun
Kapteeni Ensio Kivinen
Henkilökutsut: Enska, Lasse, Lasse, Hele, Kalkki, Tero, Olli, Mietti, Natri, Metso, Aalto, Suti, Juri, Siro.

Esimerkkejä: "Huomio Metso Aarne 6". "Huomio Enska Eesti 5, porsas kaakosta". "Huomio Suti Pesä uuu uuu uuu". "Huomio Enskat porsas kollissa Pirtti 5".

Niitten lisäksi käytetään koneitten ohjailuissa osaksi selväkieltä tai muuten ymmärrettävää sanontaa.

E.m. ohjeitten perusteella on jokaisen ohjaajan, mekaanikon ja apumekaanikon, sekä muun henkilöstön toimittava parhaimpansa mukaan, jotta voidaan torjuntatehtävä suorittaa suurimmalla teholla. Huomioonottaen meille annetun kunniatehtävän, asetan jokaisen omakohtaiseen vastuuseen tehtävän tinkimättömästä suorituksesta, jotta saataisiin viholliskoneitten lennot estettyä torjuntapaikalle tai ne tuhottua.

2./8525:n päällikkö, Kapteeni Ensio Kivinen

Jakelu:
2./8525
Taltio
8525 (tiedoksi)


Saatesanat

Carl-Erik Bruunin jäämistön papereista puhtaaksikirjoittanut Göran Bruun.
Valokuvat: Göran Bruun.

Copyright Göran Bruun 2004.

 

  

Viimeksi muokattu: 2004-11-07 23:39