» Palaute

Historiaprojekti
Katso lisätietoja historiaprojektin kuvaus -sivulta
  virtualpilots.fi
In English 
 | torstai, 21.06.2018 
 Sotahistoriaa» Kirjaudu sisään 

Kotisivu | Sotahistoriaa | WW2History-AnttiJoensuu.html
  
Antti Ilmari "Pitkä-Jim" Joensuu

Pikahakemisto: [ Antti Ilmari "Pitkä-Jim" Joensuu | Saatesanat]


Oheinen artikkeli on alkujaan hävittäjälentäjä Carl-Erik Bruunin kirjoittama ja se julkaistaan näillä sivuilla Göran Bruunin suosiollisella luvalla.

Kuvat C.E. Bruun via Göran Bruun.

Lisätietoja "Pitkästä-Jimistä" löytyy muun muassa tästä artikkelista: Luutnantti Antti Ilmari "Pitkä-Jim" Joensuu.


Antti Ilmari "Pitkä-Jim" Joensuu

Virtuaalilentäjät ry. Antti
Joensuu päivystämässä FA:n siivellä Vitelessä elo/syyskuussa 1941.
Antti Ilmari "Pitkä-Jim" Joensuu
Syntynyt Helsingissä (toisen lähteen mukaan Porissa) 19.03.1916, kuollut lento-onnettomuudessa Maarianhaminassa 08.11.1963.

Ei ole tiedossa koska hänen kiinnostuksensa lentämiseen heräsi, mutta hän oli innokas lennokinrakentaja ja lentäjä. Joensuu oli Helsingin Ilmapuolustusyhdistyksen purjelentokerhon jäsenenä ja rakensi purjekoneita.
Joensuu osallistui Jämijärven purjelentokurssille kesällä 1938. Ensimmäinen kurssi pidettiin Jämillä kesällä 1935. Jämin ajoilta muistuu mieleen kun hän melko märän saunaillan jälkeen huomasi, että putkimiehet olivat jättäneet työkalunsa pihalle. Kavereiden kanssa keksivät vääntää pari metriä kierteitä putkeen auttaakseen työmiehiä!

Joensuun kosketus moottorilentämiseen tapahtui kun hän haki Lentosotakouluun Kauhavalle RAUK 5:lle joka alkoi 02.09.1938. Hän oli hyvin pitkä mies. 196 cm aamulla ja 195 cm illalla, oman sanomansa mukaan! Ilmavoimat ei ensin hyväksynyt häntä pituutensa takia mutta Pauli Ervi, joka tunsi hänet hyvin, sai hänet hyväksyttyä kokeeksi pitkänä miehenä.
Kurssi loppui 1939 ja hänestä tuli reservin alikersantti. On epäselvää missä Joensuu oli talvisodan alkaessa 30.11.1939, mutta ilmeisesti T-LeR 2:ssa. Hänet siirrettiin LLv 26:een tammikuussa 1940. Joensuu komennettiin luutnantti Ensio Kivisen lentueeseen, 2./LLv 26, jolla oli uudet Gloster Gladiator MK II -koneet. Lentopäiväkirja on kadonnut, mutta ensilento lienee tapahtunut tammikuun lopussa 1940. Sen jälkeen hän sai oman koneen, GL-256. Muilla GL-yksilöillä lennettyjä lentoja ei ole tallessa, sillä koneiden matkapäiväkirjat ovat kadonneet, mutta GL-256.n kirjat tallessa. Niiden mukaan Ilmari on lentänyt seuraavasti:

30.1.1940 klo 08.30 30 min taitolentoa
klo 09.00 40 min partiolentoharjoitus
klo 10.00 10 min kk-ammuntaa
klo 13.25 1 h ensimmäinen sotalento
31.1.1940 klo 13.10 45 min hyökkäysharjoitus
klo 14.15 10 min kk-ammuntaa

Res.alikersantti Ilmari Joensuu on lentänyt 4 t 10 min tammikuussa 1940.

01.2.1940 klo 13.50 40 min partioharjoitus
klo 15.40 30 min partioharjoitus
02.2.1940 klo 11.30 50 min sotalento
klo 15.10 45 min sotalento
03.2.1940 klo 10.05 30 min taitolentoa
klo 11.20 30 min sotalento
klo 12.20 55 min sotalento
05.2.1940 klo 09.30 1 h 10 min matkalento
07.2.1940 klo 10.00 1 h 10 min matkalento Mensuvaaraan, pohjois-Laatokalla
08.2.1940 klo 15.10 20 min kk-kokeilu

Kivisen lentue siirrettiin Värtsilään suojaamaan kuljetuksia Joensuusta.

09.2.1940 klo 10.15 1 h sotalento
klo 14.30 40 min partiolento
11.2.1940 klo 12.30 40 min sotalento
klo 13.30 1 h sotalento
klo 14.50 1 h 10 min sotalento
12.2.1940 klo 11.30 45 min sotalento SB-2, 2 SB-savuamaan Kidesjärvellä

Hän oli lennolla luutnantti Kalmbergin kanssa. Tapasivat 8 kpl SB-2 konetta. Nousi 2000 metriin ja hyökkäsi oikalla olevaa konetta vastaan, takaa alhaalta. Muut koneet vetäytyivät taakse. Ampui sen jälkeen vasempaa konetta. Molemmat alkoivat savuamaan.

13.2.1940 klo 10.00 30 min sotalento
klo 13.00 1 h 20 min sotalento
klo 14.30 45 min sotalento I-15

Suuri määrä venäläisiä hävittäjiä ilmaantui tukikohtamme ylle ja omat koneet nousivat vastaan.
Joensuu: "Viholliskoneet hyökkäsivät edestä alhaalta. Painoin vastaan ja ammuin, jonka jälkeen käännyin ja pääsin taakse kaartotappelussa. Pystyin ampumaan monta sarjaa, jonka seurauksena venäläisen moottori alkoi savuamaan ja kone joutui syöksyyn. Kone syöksyi klo 14.34 Havuvaaraan, 400 metriä itään Asikaisen talosta
palaen metsään.  Patruunankulutus oli 350 kpl."

13.2.1940 klo 15.30 20 min sotalento

Lentue siirtyi takaisin Mensuvaaraan.

14.2.1940 klo 14.00 25 min sotalento
klo 14.50 1 h 10 min sotalento
klo 16.45 35 min sotalento
16.2.1940 klo 09.40 20 min sotalento
17.2.1940 klo 09.00 40 min sotalento
klo 13.00 20 min sotalento
klo 14.00 45 min sotalento
19.2.1940 klo 09.00 45 min sotalento
klo 10.30 1 h 10 min sotalento
klo 12.40 35 min matkalento Mensuvaara-Kurkijoki lähempänä rintamaa
klo 14.30 1 h 20 min sotalento
klo 16.30 40 min sotalento
20.2.1940 klo 07.30 45 min sotalento
klo 09.00 30 min sotalento
klo 10.05 30 min sotalento
klo 11.15 25 min sotalento
klo 13.00 40 min sotalento DB-3 Kurkijoki

Joensuu: "Kohtasimme 15 DB-3 konetta, jotka lensivät kolmessa muodostelmassa. Kun yksi kone ohitti minut sain ammuttua ja oikea moottori alkoi savuta. Tuominen näki koneen."
Kivinen: "Rannikolta nähtiin koneen tekevän laskun Laatokkaan." Lentue lensi Kurkijoelta.

20.2.1940 klo 16.15 20 min matkalento Kurkijoki-Mensuvaara
klo 16.15(?) 20 min sotalento
21.2.1940 klo 11.00 1 h matkalento Ruokolahteen Imatran pohjoispuolella, jääkenttä
klo 13.15 15 min sotalento
25.2.1940 klo 14.05 45 min sotalento
klo 15.45 1 h sotalento R-5 ja 3 R-5 savuamaan

Joensuu: "9 R-5, 1 ½ -siipisiä kaksipaikkaisia koneita klo 16.50.    Lensin luutn. Tevän kanssa ja tein 6-7 hyökkäystä. Ensimmäisen hyökkäyksen jälkeen yksi kone poistui savuten. Ammuin viittä eri konetta kun sain räjähtävän ammuksen laskulaippaan joka tuli ulos ja minun oli keskeytettävä, sillä myös kk:t epäkunnossa. Näin vielä Tevän hyökkäävän. Kaksi savuavaa konetta alapuolella. Tevän kone joutui pystysyöksyyn ja hajosi palasiksi n 300-400 metrin korkeudella, Tevän yrittäessä oikaisua. Koneessani kolme räjähtävän ammuksen reikää."

26.2.1940 klo 12.35 1 h sotalento
klo 16.40 50 min sotalento
27.2.1940 klo 13.35 50 min sotalento
klo 16.15 1 h sotalento
29.2.1940 klo 08.00 1 h sotalento

Torstai, "musta" päivä. Ensimmäisellä lennolla res.alikersantti Pentti Vihtori Kosola ammuttiin alas kotimatkalla. (Ampuja ilmeisesti luutn V. G. Masitj) Kosola yritti hypätä mutta laskuvarjo ei ehtinyt avautua. Kone, GL-269 tuhoutui.

29.2.1940 Klo 10.00 30 min sotalento

Ensimmäisen ja toisen lentueen vastoinkäymiset jatkuivat. Ilmahälytys ilmoitti 40 konetta etelästä, jolloin LLv 24 piti niitä pommikoneina. Oli tarkoitus että GL-koneet starttaavat ensin ollakseen LLv 24:n Fokker D XXI koneiden suojana, mutta ne starttasivat ilmoittamatta. Kun koneet tapasivat vihollisen niin ilmeni että olivat hävittäjiä ja Fokkerit kutsuttiin kotiin. Kaikki muut paitsi luutn Tatu Huhanantti noudattivat käskyä. Huhanantti törmäsi yhteen I-153:n kanssa ja molemmat ohjaajat saivat surmansa. Tämän jälkeen Gladiaattorit hälytettiin. Startissa vihollinen hyökkäsi kimppuun. Neljä GL-konetta ehti ilmaan. Kers Väinö Olavi Lilja sai polttoainetankkiin reiän ja ehti hypätä kasvot pahoin palaneina. Tanskalaisen luutnantti Poul Christensenin kone syttyi tuleen ja hän hyppäsi selviytyen hengissä. Luutn Erkki Halme sai osuman päähän ja kuoli välittömästi, kone tuhoutui. Toisen tanskalaisen, luutn Carl Kristensenin kone syöksyi jään läpi ja hän sai surmansa.
Res.vääpeli Jussi Tolkki pystyi heti startin jäkeen ampumaan vihollista mutta aseet eivät toimineet. Hän yritti laskua mutta vihollinen ampui koneen tuleen. Kun hän seisten yritti laskea, kone löi ympäri ja paloi romuksi.
Itse hän lensi ulos koneesta ja käveli maihin jäältä.
Ensin startanneista, kersantti Sulo Suikkanen ampui alas yhden I-16 koneen. Yksi I-153 löytyi myöhemmin metsästä.
Tulos: Kaksi venäläistä konetta tuhottu. Yksi Fokker ja viisi Gladiaattoria tuhottu. Suurin tappio talvisodan aikana.

Joensuu lensi myös seuraavilla Gladiaattoreilla:
GL-263:lla sota- ja partiolentoja 12.2 ja 15.2.1940.
GL-261:lla sotalentoja 18.2.1940.
Gladiaattorit luovutettiin LeR 1:lle.
Ohjaajat lähtivät Uttiin, joka oli saanut Fiat G.50 -hävittäjäkoneita.

Joensuun ensimmäinen lento Fiatilla:
07.3.1940 klo 15.30, 40 min FA-2:lla
Tärkein tapahtuma välirauhan aikana oli että Joensuu ylennettiin kersantiksi kesällä 1940. Hän suoritti myös ylioppilastutkinnon.
Laivue siirtyi Joroisiin, Varkauden lähelle toukokuussa 1940 ja oli siellä jatkosotaan asti, joka alkoi 25.6.1941.
Komentajana oli majuri Jean William Raoul Harju-Jeanty.
1.lentue luutnantti Mikko Linkola.
2.lentue kapteeni Ensio Kivinen.
3.lentue luutnantti Urho Nieminen.

Joensuu kuului Kivisen lentueeseen.
Sota alkoi ilman ennakkovaroitusta 25.6.1941 keskellä päivää. 15 SB-2bis -pommikonetta lähestyi Joroista. Meidän koneet hälytettiin ja vihollinen pommitti kenttää viimeisten Fiattien startatessa. Tuloksena oli että 13 pommikonetta ammuttiin alas, mutta venäläiset myöntävät vain 9 kappaletta, siis niistä jotka tulivat Hirvakselta. Karjalan kannaksen yksiköt eivät ole kommentoineet tapahtumaa.

Taisteluraportti:
Ilmari Joensuu, kersantti
Startti FA-31:lla klo 11.55, lasku 12.05
Paikka: Joroisselkä 1000 m
Suoritus: Taistelu alkoi Joroisselän länsipuolella. Silloin näin hävittäjän viholliskoneen perässä. Aluksi en aikonut mennä mukaan taisteluun, sillä moottori roiskutti öljyä tuulilasiin ja turvavyöt olivat auki. Lähdin kuitenkin mukaan ja ammuin paria konetta 50 metrin etäisyydeltä lähellä Tappovirtaa ilman näkyviä tuloksia. Tähtääminen oli mahdotonta öljyn takia. Kotimatkalla laskin pudotettujen koneiden savuja ja niitä oli kahdeksan. Näin yhden koneen putoavan Haapaveteen, pari konetta paloi Savonlinnan rautatielinjan länsipuolella.

28.6.1941 siirrettiin 2./LLv 26 Kivinen Rantasalmen kentälle n. 40 km etelään. Lentue siirrettiin edelleen 6.7.1941 Joensuun hiekkarannoille jossa muu osa laivueesta jo oli. Pyhäjärven vedenpinta oli kaksi metriä normaalia alempana joten kova hiekkapohja, joka oli kuiva, kesti jopa Blenheim-pommikoneet.
Virtuaalilentäjät ry. Antti
2. lentueen ohjaajia FA-35:n edessä Lunkulassa elokuussa 1941. Vasemmalta alik. K. Alakoski, kers. I. Joensuu, ltn. L. Hämäläinen ja ylik. S. Saukkonen
Heinäkuun viimeisinä päivinä 1941 Kivisen lentue ja sen mukana Ilmari Joensuu siirtyi Lunkulan kentälle joka sijaitsi Aunuksen kannaksella Laatokan itäpuolella, Lunkulan saaren lähellä.
13.8.1941 suojattiin Fokker CX konetta joka suoritti tykistön tulenjohtoa. Ensin neljän Fiatin voimin, jotka joutuivat taisteluun kuuden I-153 -hävittäjän kanssa, jotka hyökkäsivät FK:n kimppuun. FA:t ampuivat alas viisi I-153 konetta. Sen jälkeen tulivat apuun neljä seuraavaa Fiattia ja vihollisen kolme I-153 -konetta. Fiatit ampuivat alas kaikki viholliskoneet, yhteensä yhdeksän konetta. Tämä oli paras tulos vihollishävittäjiä sodan aikana. Joensuu sai yhden I-153 koneen tililleen.
Joensuu lensi enimmäkseen FA-35:llä. 5.8 ja 13.9 välillä hän lensi yhteensä 15 t 45 min FA-35:lla.
15.8.1941 siirrettiin 2./LLv 26 etelään Vitelen rannalle. Paikkaa kutsuttiin nimellä "Ville".
Joensuu oli taitava narulla kävelijä ja viihdytti porukkaa vapaa-aikana kävelemällä narulla..
LLv 26 sai ensimmäiset 250 panssariammusta syyskuun alussa. Lentomestari Oiva Tuominen oli aikaisemmin saanut 40 ammusta kokeeksi ja ampui alas kaksi SB-2bis konetta.
16.9.1941 koko laivue siirtyi Karjalan kannakselle.
Kun Fiatit, joilla oli puutetta moottoreista, oli huollettu, Kivisen lentue siirtyi 22.9.1941 Sakkolaan, Vuoksen pohjoisrannalle.
1.12.1941 kapteeni Eino Albert Carlssonista tuli komentaja Harju-Jeantyn jälkeen.
15.12.1941 Sakkolan Fiatit lennettiin Immolaan.

Virtuaalilentäjät ry. Antti
Joensuun tyylinäyte narulla.
1942

15.1.1942 ykkös- ja kakkoslentue vaihtoivat päivystysvuoroa Helsingissä, jolloin Joensuu joutui sinne.
27.2.1942 kapteeni Pentti Hyvösestä tuli 2.lentueen päällikkö.
Joensuusta tuli 54. RUK kurssin oppilas Niinisalossa 28.2-15.7.1942 ja jatkoi sieltä kadettikouluun.

1943

Kadettikurssin jälkeen Joensuu ilmoittautui luutnanttina takaisin LLv26:een 27.6.1943.
18.7.1943 päätettiin että hän pitää esitelmän upseereille joku päivä 19.7 ja 20.8.1943 välillä.

Joensuun lentoja:

31.8.1943 klo 13.45 55 min harjoituslento FA-22
27.10.1943 klo 12.20 20 min vastahyökkäys FA-28
20.11.1943 klo 12.45 1 h partiolento FA-26
29.12.1943 klo 12.45 35 min koelento FA-11

1944

15.2.1944 klo 12.30 30 min koelento FA-16
17.2.1944 klo 13.00 30 min koelento FA-11
klo 13.45 35 min matkalento FA-28

Laivueen papereissa 1.5.1944 Joensuu löytyy 13 luutnantin joukosta.
28.4.1944 komennettiin Joensuu lentokonetehtaalle koelentämään uutta Myrsky-hävittäjää, josta oli tarkoitus tulla laivueen uusi konetyyppi. Kuitenkin saatiin vanhat Brewster-koneet kun LLv 24 sai Messerschmitt-koneet.

27.6.1944 Joensuu siirtyi HeLeLv 34:n palvelukseen ja lensi MT-koneilla sodan loppuun saamatta tililleen lisää voittoja. Joensuu sai sodan aikana viisi ilmavoittoa 100 sotalennolla. Hän erosi ilmavoimien palveluksesta 8.11.1948.

Kun Aero Oy taas sai lentää sodan jälkeen, Joensuu sai paikan yhtiössä. Hän sai lentää yhtiössä, kunnes humalainen mekaanikko varasti koneen ja rullasi yhtenä iltana Porin kentällä radalta ja kone meni nokilleen. Kapteeni sai potkut. (Jos muistan asian oikein)
Tämän jälkeen hän lensi kapteenina Finlantic-yhtiön kaukolennoilla.
Ollessaan 8.11.1963 matkustajana Finnairin DC-3, OH-LCA koneessa, kone syöksyi maahan huonossa säässä Maarianhaminassa ja hän sai surmansa. Joensuu oli ohjaamossa ja kysymys on, oliko hän syynä että nuori kapteeni yritti laskua? Sitä emme koskaan saa tietää.
Joensuu osallistui Suomen Ilmailuliiton "Sirkuslennoille" ympäri maakuntaa. Hän näytteli sirkuspelleä joka oli varastavinaan koneen, tavallisesti Letov Smolik, ja lensi mitä hurjapäisimpiä ympyröitä kentän ympäri. Sen lisäksi hän hinasi purjekoneita ym. Hän oli hyvin pidetty mies. Kunnia hänen muistolleen!


Saatesanat

Kirjoittanut Carl-Erik Bruun. Julkaistu Göran Bruunin luvalla.

Kuvat C.E. Bruun via Göran Bruun.

Copyright Göran Bruun 2004.

 

  

Viimeksi muokattu: 2004-11-22 23:46