» Palaute

Historiaprojekti
Katso lisätietoja historiaprojektin kuvaus -sivulta
  virtualpilots.fi
In English 
 | keskiviikko, 17.01.2018 
 Artikkelit» Kirjaudu sisään 

Kotisivu | Artikkelit | Kuvareportaasit | helsinginpuolustus2004

Ilmapuolustuksen torjuntavoitto -44

Victory of the aerial defences 1944

Photos: Jukka O. Kauppinen aka Grendel / VLeLv Icebreakers

These photos are from the "Victory of the aerial defences 1944" at the Finnish Aviation Museum. The exhibition tells the story of the Soviet strategic bombing offensive at the Finnish capital and other towns during February 1944.

The greatest showpiece is the lone surviving Finnish Hurricane, HC-452. One of the only 13 (or 14?) Finnish Hurricanes this plane was flown in the defence of the capital during 1943-44, though not as a night fighter against the ADD strategic bombing raids.

Few photos of the plane here. The plane is shown to public for the first time in 10 years. It's been at FiAF Museum's storage and is not restored to museum quality as the museum lacks space and funds. This will be changing in near couple years, hopefully. The plane, HC-452, is credited with 2 and half aerial victories.

The pilot is mr. Aarno Siro, who flew Fiat G.50s, Hurricanes and Brewsters in the war. He also has flown this very plane.

Finnish Hurricanes

HC-452 is the most flown Finnish Hurricane with, as mentioned above, two and half victories. It has total 208 hours 15 minutes of flight time in the Finnish Air Force. HC-452 was transferred to the Finnish Air Force Depot (Lentovarikko) 26.7.1943 from LeLv 26 and removed from the inventory 9.8.1944.

The second most flown HC is HC-451 with 188 h 05 minutes.

The last Finnish Hurricane flown was HC-465, captured Soviet Hurricane IIA with original ID Z2585. Its last flight was 31.5.1944.

The inventory of Finnish Hurricanes and their last flights:

HC-451: 2.2.1942
HC-452: ? (25.9.1942, landing accident)
HC-453: 25.6.1941
HC-454: ? (12.8.1941, damaged in ack ack )
HC-455: 30.7.1942
HC-456: ?
HC-457: 3.6.1940
HC-458: 16.9.1941
HC-459: 2.7.1941
HC-460: 22.3.1943
HC-461: 28.2.1940
HC-462: 2.3.1940
HC-465: 31.5.1944

452, 454 ja 456 were moved several times between squadron and the depot before removal from inventory and their last flight date is not known.

Source: Suomen ilmavoimien historia 14, Englantilaiset hävittäjät.
Thanks to kind people at sfnet.harrastus.ilmailu for the information.

Lehdistötiedote:
Ilmapuolustuksen torjuntavoitto -44 -erikoisnäyttely

Ilmapuolustuksen torjuntavoitto -44 -erikoisnäyttely käsittelee Helsingin suurpommituksia, joiden alkamisesta tulee 6.2.2004 kuluneeksi 60 vuotta. Näyttely on auki Suomen Ilmailumuseossa vuoden 2004 loppuun saakka ja se avataan yleisölle 7.2.2004.

Neuvostoliiton Ilmavoimat käynnistivät helmikuussa 1944 massiiviset suurpommitukset, joiden tavoitteena oli nujertaa suomalaisten puolustustahto. Pommitukset toteutettiin kolmena yönä, 6.-7., 16.-17. ja 26.-27.2.1944. Kolmeen hyökkäykseen osallistui yhteensä yli 2000 lentokonetta, jotka pudottivat yli 16 000 pommia.

Venäläisten pommituksista vastasi kaukotoimintayksikkö AAD, jota oli täydennetty ja vahvistettu Helsinkiä varten tehtävää hyökkäystä varten. Koneina käytettiin enimmäkseen kaksimoottorisia Il-4, Li-2, B-25 ja A-20 koneita, joista jälkimmäiset olivat amerikkalaisia lend-lease -aseavun turvin Neuvostoliittoon toimitettuja koneita. Li-2 oli matkustajakone DC-3:n venäläisvalmisteinen pommikoneversio. Myös raskaita nelimoottorisia Pe-8 koneita osallistui pommituksiin.

Pääkaupungin puolustus oli ilmatorjuntatykistön varassa, sillä Suomessa ei ollut helmikuun 1944 alkaessa organisoitua yöhävittäjäyksikköä. Yöhävittäjätoimintaa yleensäkin oltiin alettu suunnitella vasta jatkosodan aikana. Tästä syystä johtuen Helsingin helmikuun 1944 suurpommituksia ei voitu torjua Ilmavoimien hävittäjäkoneilla.

Tehokkaan puolustuksen taustalla oli uusi Saksasta saatu tutkajärjestelmä, jolla maalit nähtiin jo lähestymisvaiheessa joten sulkutuli voitiin ohjata oikeaan kohtaan. Torjunta oli täydellinen menestys. Vain viisi prosenttia pommeista osui kaupunkialueelle, suurin osa putosi meteen Helsingin edustalle onnistuneen torjuntatulituksen vuoksi. Useimmat venäläiset lentäjät pudottivat pomminsa ennakkoon uskaltamatta lähestyä voimakasta it-kranaattitulta. Lentäjiä ohjattiin myös harhaan, kaupungin itäpuolelle, tekemällä valemaaleja palavista rovioista.

Ensimmäisen Helsingin suurpommituksen jälkeen (6.-7.2.1944) maahan saatiin avuksi saksalainen komennuskunta, josta muodostui yksikkö NJ-Kdo JG 302. Yksikköön kuului kaksi upseeria, 12 aliupseeria ja 22 mekaanikkoa. Lentokalustoksi saatiin 12 kpl uusia Bf 109 G-6 koneita, joissa oli yötoimintaan tarkoitettu lennonvalvontamittaristo. Hävittäjät osallistuivat Malmilta käsin kahden viimeiseen pommituksen torjuntaan, ja ne pudottivat yhteensä kuusi konetta alas.

Venäläisille uskoteltiin pommitusten jälkeen propaganda- ja vakoilukeinoin, että Helsinki oli pahoin tuhoutunut pommituksissa ja toista vastaavaa hyökkäystä ei sittemmin enää tehtykään. Sodan päätyttyä valvontakomission mukana Suomeen tulleet venäläiset sotilasviranomaiset olivat ällistyneitä todetessaan hyökkäysten aiheuttamat vähäiset vauriot kaupungissa. Heillä oli se käsitys, että pommitukset olivat tuhonneet kaupungin pahoin.

Näyttelyyn on saatu lainaksi esineitä Ilmatorjuntamuseosta ja yksityisiltä henkilöiltä. Keski-Suomen Ilmailumuseosta on tähän näyttelyyn lainattu Hawker Hurricane -hävittäjäkone edustamaan pääkaupunkiseudun ilmatorjunnassa jatkosodan aikana käytettyjä lentokoneita. Tämä tyyppinä erittäin kuuluisa lentokone ei ole ollut näytteillä yleisölle tilanpuutteen vuoksi yli kymmeneen vuoteen. Ko. Hurricane -yksilö on ollut Malmilla pääkaupunkia puolustamassa. Näyttelyn ulkoasun ja painotuotteet on suunnitellut Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen graafisen suunnittelun osaston työryhmä.

Näyttelyä täydentää 26-sivuinen kuvitettu kirjanen, jonka teksti on Pertti Alasen ja Ahti Lapin käsialaa.

Näyttelyyn liittyy sarja luentoja. Ensimmäinen pidetään avajaisviikonloppuna, lauantaina 7.2.2004 klo 13.00, jolloin Ahti Lappi kertoo näyttelyn teemasta luennossa Helmikuun -44 suurpommitukset/torjuntavoitto museon auditoriossa. Luentoon pääsy on ilmainen.

Samoin avajaisviikonloppuna, 7.-8.2.2004 Ilmailumuseon pihalla Puolustusvoimat esittelee uutta ilmatorjuntakalustoa, mm. Buk-ohjusjärjestelmää. Paikalla on Helsingin Ilmatorjuntarykmentin edustajia museon aukioloaikana klo 11-18 lauantaina ja sunnuntaina.

Finnish Aviation Museum / Suomen Ilmailumuseo

Viimeksi muokattu: 2004-02-19 00:20