» Feedback

History project
Read the description of our history project
  virtualpilots.fi
Suomeksi 
 | Friday, 19.04.2019 
 War History» Kirjaudu sisään 

Home | War History | ukraina | taustatietoja.html

DB-3f/IL-4-kone väreissä

IL-4-koneen "DF-25" kuvat ja profiilit toteutettu IL-2: Forgotten Battles -lentosimulaattorilla.

Historiikki

Jukka Raunio kirjoittaa DB-3f-koneiden hakumatkasta seuraavasti kirjassaan "Lentäjän näkökulma IV":
Kuva: Virtuaalilentäjät ry kokoelma
Alkujaan DB-3-koneita saatiin talvisodan aikana sotasaaliiksi viisi kappaletta. Myöhemmin saksalaiset tarjosivat sotasaalisvarastoistaan 12-20 "kunnossaolevaa" DB-konetta, jotka kuitenkin osoittautuivat huonokuntoisiksi. Kelvollisia koneita saatiin viisi, yksi otettiin varaosiksi.

DB-3f-koneiden hankinta käynnistyi Berliinin ilmailuasiamiehen, majuri Heleniuksen, ilmoitettua että Neuvostoliiton aroilta olisi saatavilla neljä lentokuntoista DB-3-konetta. Koneita ostettiin kuitenkin viisi.

"Kapteeni Olavi Siirilän johtama komennuskunta lähti lentokapteeni Ville Leppäsen ohjaamalla Aero Oy:n Ju-52:lla OH-LAm noutamaan koneita (IL-4) 23.9.1942. Miehistöjen käskettiin ottamaan aseet matkaan mukaan. Matka kesti runsaat kolme viikkoa. Ilmeni että koneet olivat pakkolaskujen jäljiltä pitkin aroa, mistä ne koottiin lähtöä varten Brjanskin lentokentälle. DF-22 noudettiin pellolta Bujanovitshin kylästä, DF-23 Orellin kentältä, DF-24 kumpuilevalta joenrantaniityltä Ponyrin kylästä ja DF-25 pellolta läheltä Krementshukia. Viimeksi mainitun korkeusperäsin oli kuljetettava välillä OH-LAM:lla Pultavaan verhoiltavaksi, sillä neuvostomiehistö oli yrittänyt oikeaoppisesti tuhota koneensa polttamalla olkia sen pyrstön alla.

Saksalaistunnuksin varustetut ja turvallisuussyistä keltaisiksi maalatut koneet lähtivät kotimatkalle OH-LAM:n vetämässä letkassa 14.10.1942, telineet ulkona JU 52:n pienemmän nopeuden takia. Noin 60 km lennon jälkeen ltn Andreas Platanin ohjaaman koneen moottori löi öljyt ulos ja Platan laskeutui reitillä olleelle Sjestshinskajan kentälle. Siirilän tälläistä tapausta varten etukäteen antaman käskyn mukaisesti muut koneet seurasivat perässä. Kersantti Sakari Kivistön ohjaama DF-22 syöksyi lähestymisen aikana kaarrossa maahan kuuden kilometrin päässä kentästä. Ohjaaja ja tähystäjä selvisivät lievin vammoin. Onnettomuuden syystä voitiin vain esittää arvioita kuten moottorihäiriö ja ohjaajan tottumattomuus DF-koneen suurivastuksisiin laippoihin tai vakiokierrospotkureihin. Muut koneet saapuivat Kuorrevedelle osakorjaukseen 21.10.1942. Niiden yhteishinnaksi määriteltiin puutteiden ja vikojen takia vain 2,9 miljoonaa markkaa."

Koneet saatiin pitkän korjausrupeaman jälkeen käyttökuntoon 28.4.1942-12.3.1943 välisenä aikana, vaikka niiden käyttökelpoisuutta pidettiinkin varsin vähäisenä. Koneiden käytettävyys kuitenkin parani merkittävästi, kun niiden moottorit vaihdettiin uudempiin M-88:hin.

- (C) Jukka Raunio 1998, Forssan Kirjapaino Oy 1998, ISBN 951-96866-2-2

Carl-Fredrik Geust kertoo Ukrainen matkasta:
Kyseessä on todellakin varsin poikkeuksellinen ja tapahtumarikas komennus, jonka vaiheet pääpiirteissäin olivat:

- 16.9.42 sai Suomen ilmailuasiamies tietää että N-liiton aroilla olisi saksalaisten sotasaaliina neljä lentokuntoista DB-3 konetta. Päätettiin välittömästi ostaa ko. koneet Suomeen (Ilmavoimat kärsi tällöin kroonisesta konepulasta, ja saksalaiset eivät tähän aikaan vielä tarjonneet omia koneitaan Suomelle!) DB-3 tyyppi oli lisäksi tuttu - käytössä oli sekä omia, talvisodanaikaisia sotasaaliskoneita, sekä saksalaisten miehittämästä Baltiasta syksyllä 1941 ostettuja koneita. Nämä viimeksimainitut koneet eivät olleet kuitenkin lentokelpoisia, vaan lähinnä "rakennussarjoja", saksalaisten mielestä romua, mistä sitten koottiin Tampereella lähes uudenveroisia koneita.

Niinpä 23.9.1942 (eli jo ennenkuin kauppa oli muodollisesti solmittu 10.10.42!) lähetettiin kapt. Olavi Siirilän johtama komennuskunta noutamaan nyt tarjottuja koneita - poikkeuksellisesti LENTÄMÄLLÄ Suomeen . Komennuskunta matkusti lentokapt. Ville Leppäsen ohjaamalla Aero Oy:n kolmimoottorisella Ju-52 matkustakoneella OH-LAM.

Koneet (jotka itse asiassa olivat tutun DB-3 koneen uudempaa mallia DB-3f) sijaitsi pitkin Venäjän-Ukrainan aroja. Tuleva DF-22 noudettiin pellolta Bujanovitskin kylästä, DF-23 Orelin kentältä, DF-24 Ponyrin kylästä ja DF-25 pellolta Krementshukin seudulta Brjanskiin, mistä kotimatka alkoi Ju-52 koneen vetämänä letkana 14.10.42. DB-3f koneet olivat turvallisuussyistä maalattu keltaisiksi (pitkä kotimatka kulki saksalaisten miehittämän alueen yli, missä lentäminen "viholliskoneella" varmasti saattoi saada saks. it-tulta, tai jopa torjuntahävittäjiä vastaan). Koneet joutuivat lisäksi lentämään laskutelineet ulkona Ju-52 koneen pienemmän nopeuden takia.

Noin 60 km lennon jälkeen luutnantti Andreas Platan joutui moottorihäiriön takia tekemään pakkolaskun matkan varrella olevalle Shshetinskajan kentälle. Ohjeiden mukaan kaikki koneet seurasivat perässä, mutta kersantti Sakari Kivistön ohjaama DF-22 syöksyi lähestymiskaarron aikana maahan n 6 km kentästä oikeanpuoleisen moottorin pysähdyttyä. Ohjaaja menehtyi matkalla sairaalaan, tähystästä luutn Risto Merivirta sai heti surmansa. Kk-ampuja alik. Pentti Kaartinen ja mek. alik Karl Sveholm selviytyivät.

Muut kolme konetta (sekä Ville Leppäsen ohjaama Ju 52 "johtokone") saapuivat Kuorevedelle 21.10.1942. Lentokonetehtaan suorittaman huollon jälkeen koneet otettiin kesä-lokakuun 1943 aikana Lentolaivue 48:n käyttöön. DF-24 vaurioitui korjauskelvottomaksi 17.6.1944, muut kaksi oli käytössä vuoteen 1945.

Lähteitä: Jukka Raunio: Lentäjän näkökulma IV, Forssa 1998 (ISBN 951-96866-2-2) - paras selvitys hankinnasta, tekn.tiedot
Jaakko Hyvönen: Kohtalokkaat lennot 1939-1944, Vaasa 1981 (ISBN 951-9445-34-X - on myös Apalin 2001 julkaisema uusintapainos) - DF-22 onnettomuus
Keskinen-Stenman-Niska: Suomen Ilmavoimien Historia, osa 9 (Venäläiset pommittajat), Tietoteos 1982 (ISBN 951-9035-27-3) - mm operatiivinen käyttö, hankinta lyhyesti

Teknisiä ja muita tietoja DB-3f-koneista

Kuva: Virtuaalilentäjät ry kokoelma
Teknisiä tietoja DB-3f-konetyypistä löytyy Backwoods Landing Strip -sivustolta.

DB-3-pommikoneen ensimmäinen versio lensi ensilentossa 31.3.1936. Kone oli nopea ja käyttökelpoinen, mutta vaikea valmistaa. Siitä kehitettiin jo 1938 uudempi DB-3M-malli. Koneet osallistuivat sotatoimiin Espanjan sisällissodassa sekä Kiinassa, jonne koneita lähetettiin 24 kappaletta. Koneet osallistuivat myös talvisotaan. Näitä oli käytössä myös Suomen Ilmavoimilla.

Edelleen merkittävästi parannettu DB-3f eli IL-4 tuli palveluskäyttöön vuoden 1940 jälkipuoliskolla. Siihen otettiin mallia mm. Douglasin DC-3-koneesta ja koneen valmistus oli merkittävästi aiempaa nopeampaa ja yksinkertaisempaa. Samalla konetta parannettiin monella tapaa. Koneet palvelivat loppujen lopuksi toisen maailmansodan loppuun saakka, ja niillä pommitettiin sekä Berliiniä että japanilaisia Kaukoidässä. DB-3f/IL-4-tyyppiä valmistettiin sodan aikana kaikkiaan 5256 kappaletta.

Koneen huippunopeus oli tuhannen kilon pommikuormalla 445 km/h 5400 metrin korkeudessa. Lentomatka oli tällöin 3500 kilometriä. Teoreettinen pommikuorma oli enintään 2700 kiloa. (Lähde: Lentäjän käsikirja IV, Jukka Raunio).

DB-3f-koneilla lensi myös Suomessakin esitelmöinyt venäläinen veteraanilentäjä kenraali Reshetnikov, joka suoritti Suuren Isänmaallisen Sodan aikana 307 sotalentoa, osallistuen lentueen- ja eskadrillinpäällikkönä ADD:n kaikkiin tärkeimpiin operaatioihin, kuten Berliinin, Königsbergin, Danzigin, Tilsitin, Helsingin ja Budapestin pommituksiin. Kapteeni Reshetnikov nimitettiin Neuvostoliiton Sankariksi jo 27.7.1943. Sodan jälkeen hän lensi erityppisillä strategisilla pommikoneilla (mm. Tu-4, Tu-16, Tu-95 ja Tu-22 koneilla), ja palveli Neuvostoliiton kaukotoimintalentojoukkojen (Daljnjaja Aviatsijan) komentajana 1969-1980 sekä Neuvostoliiton Ilmavoimien komentajan sijaisena vuosina 1980-1986.

Kuva: Keski-Suomen Ilmailumuseo Kuva: Keski-Suomen Ilmailumuseo
Kuva: Keski-Suomen Ilmailumuseo Kuva: Keski-Suomen Ilmailumuseo
Kuva: Keski-Suomen Ilmailumuseo Kuva: Keski-Suomen Ilmailumuseo
Kuvat: Keski-Suomen Ilmailumuseo
Esimerkkejä koneiden käytöstä Suomessa:

Suomessa koneita käytettiin paljolti ilmavalokuvaukseen ja niillä osallistuttiin myös Sekehen epäonniseen pommitukseen helmikuussa 1943. Varsinaisia pommituslentoja niillä suoritettiin enemmän vasta 1944 puolella, pitkään pääosin öisin ja vasta suurhyökkäyksen torjunnassa myös päivisin. (Lähde: Lentäjän käsikirja IV, Jukka Raunio).

3.8.1944. PLeLv 46:n kaksi sotasaalispommittajaa tyyppiä DB (DB-3) ja DF (DB-3f) pommittivat iltayöstä Jakunvaarassa kohteenaan venäläinen jalkaväkirykmentti.

9.8.1944. Lentorykmentti 4 suoritti jatkosodan viimeisen keskitetyn hyökkäyksensä joka kohdistui Suojärven asemaa vastaan. Hyökkäykseen osallistuivat rykmentin kaikki neljä pommituslentolaivuetta 42, 44, 46 ja 48 kahdeksalla Junkers-88, 18 Blenheim, yhdellä DB-3f ja yhdellä Dornier 17Z -pommikoneellaan. Pudotettiin yhteensä 23 tonnia pommeja, jotka aiheuttivat ratapihalla ja sen ympäristössä suurta tuhoa.

DB-3f-koneiden historia Suomen Ilmavoimissa

DF-22 - luovutus Brjanskissa 13.10.1942. Tuhoutui 14.10.1942 laskussa. Ohjaaja kersantti S. Kivistö ja tähystäjä luutnantti R. Merivirta saivat surmansa. Ampuja alikersantti Kaartinen ja mekaanikko K. Sveholm loukkaantuivat. Poistettiin vahvuudesta 31.12.1941.

DF-23 - luovutus Brjanskissa 13.10.1942. 2.11.1942 luovutettiin Valtion Lentokonetehtaalle. Luovutettiin 5.6.1943 2/LeLv 48:lle palveluskäyttöön. 23.2.1945 laskuvaurio Tampereella, luovutettiin samana päivänä varikolle eikä enää korjattu. Poistettiin 29.9.1945, lentoaika 169 tuntia 50 min.

DF-24 - luovutus Brjanskissa 13.10.1942. 2.11.1942 luovutettiin Valtion Lentokonetehtaalle. Luovutettiin 22.9.1943 2/LeLv 48:lle. Sakkasi 17.6.1944 laskussa Mensuvaaraan ja vaurioitui, luovutettiin lentovarikolle 10.7.1944 mutta konetta ei enää korjattu lentokuntoon. Poistettiin 20.3.1945, lentoaika 51 tuntia 5 minuuttia.

DF-25 - luovutus Brjanskissa 13.10.1942. 2.11.1942 luovutettiin Valtion Lentokonetehtaalle. Luovutettiin 30.7.1943 2/LeLv 48:lle. Kärsi uransa aikana muutaman vaurion mutta lopetti lentouransa viimein 3.1.1945 koneen tehdessä pakkolaskun polttoaineen vähyyden takia meren jäälle. Poistettiin 29.9.1945 103 tuntia 35 minuuttia lentäneenä.

DB-3f-koneet lensivät Ilmavoimissa PommitusLentoLaivueiden 46 ja 48 riveissä. Koneilla suoritettiin normaaleja pommituslentoja muun kaluston ohella. Esimerkiksi PLeLv 46 suoritti lentoja sekakalustolla, jossa sekä Dornier DO 17-, DB-3- ja DB-3f-koneet pommittivat samoja maaleja. Näitä olivat esimerkiksi vuoden 1944 alkupuolen aikana venäläiset lentokentät (yöpommituksia) ja suurhyökkäyksen torjunnassa venäläiset joukkojenkeskitykset, tieosuudet, tykistöasemat, Talin sillat, panssarit, Vuosalmen sillanpääasema ja laivasto-osastot.

PommitusLentoLaivue 46 suoritti 15.11.1943-4.9.1944 välisenä aikana 28 sotalentoa DB-3f-koneilla. Ainuttakaan ei menetetty sotatoimissa, mutta DF-24 vaurioitui korjauskelvottomaksi lento-onnettomuudessa

Lapin sodassa DB-3f-koneet suorittivat pommituslentoja saksalaisjoukkoja vastaan. Tässä sodassa DB-3f:t suorittivat yhdeksän sotalentoa. DF-25 tuhoutui pakkolaskussa.

DF-koneet poistettiin Ilmavoimien vahvuudesta 10.1.1946.
- Lähde: Suomen Ilmavoimien historia 9 - venäläiset pommittajat. Kalevi Keskinen - Kari Stenman - Klaus Niska.

Osallistujat

Matkan osallistujat ilmeisesti komennettiin LentoLaivue 48:sta, poislukien Aeron lentokapteeni Leppänen.
SLM= Suomen Lentomerkki.
KR=Konekivääriampuja/radiosähköttäjä

Kapt.  Siirilä -  Yrjö Olavi  s. 15.3.1914 SLM nro 420/220 Ohjaaja, osastonjohtaja.
Kers. Kankkunen - Onni  s. 25.3.17   Kk-ampuja.
Vänrk. Joutsen  (Eero) s. 30.11.19 SLM nro 669 Huom, Ilmavoimissa oli kaksi Joutsenta ohjaajina, toinen pommareissa, toinen hävittäjissä.
Luutn. Nieminen - Urho Abraham  s. 18.12.1912 SLM nro 378/203 Ohjaaja. Vaihtoi myöhemmin vaihtoi nimeään -> Aapo Mattelmäki
Luutn.Platan - Andreas Valentin s. 1.4.1911 SLM nro 886/K84 Ohjaaja.
Kers. Kivistö - Sakari s. 15.9.1918 Helsinki
k. 15.10.1942
SLM nro 883 Ohjaaja. Tuhoutuneen DF-22-koneen ohjaaja, menehtyi 15.10.1942 matkalla sairaalaan
Luutn. Merivirta - Risto 17.03.1916 Asikkala
k. 15.10.1942
  Tähystäjä, sai heti surmansa samassa onnettomuudessa.
Alik. Kaartinen - Pentti Urpo O. s.13.3.1919. KR-no 23 Kk-ampuja/radiosähköttäjä, selvisi samaisesta onnettomuudesta.
Alik. Sveholm - Karl     Mekaanikko, selvisi samaisesta onnettomuudesta.
Mek. Salumäki - Niilo Johannes s. 25.02.1915 Alahärmässä
k.  28.2.1992 Vaasassa
   
Mek. Korhonen      
Mek Partio      
Alik. Viren      
Korpr. Lundelin - Viljo Ensio s. 29.9.1922
k.18.4.2004
KR-no 29 Kk-ampuja/radiosähköttäjä
Lentokapteeni Ville Leppänen s. 29.01.1902
11.08.1949
SLM nro 97 Aeron Ju-52:n, OH-LAMin, ohjaaja.

Last modified: 2005-03-21 18:52