» Feedback
History project
Read the description of our history project
  virtualpilots.fi
Suomeksi 
 | Wednesday, 21.05.2025
 War History» Kirjaudu sisään 

Home | War History | manuals | yak3 | luku4.html
Jak-3 - Lentäjän käsikirja: 4. Taitolento
4. Taitolento
  • KAARTO
  • TAISTELUKÄÄNNÖS
  • SYÖYKSYKÄÄNNÖS
  • TYNNYRI
  • SILMUKKA
  • IMMELMANN
  • PYSTYKÄÄNNÖS
  • LUISU
  • KIERRE
  • SYÖSY
  • Sisallys


    KAARTO

    Ennen kaarron suorittamista tasapainotetaan kone vaakalentoon nopeudella 350-360 km/t. Tällaista nopeutta pidetään kaarrossa kallistuksella 65-70°.
    Vasemmassa kaarrossa kone pyrkii laskemaan nokkaa, oikeassa - nostamaan.
    Kone on kaarroissa vakaa ja siirtyy helposti kaarrosta toiseen. Jos kaarrossa vedetään sauvasta ja pudotetaan nopeus 270-280 km:n tunnissa, koneesta tulee epävakaa, mutta jos vedetään sauvasta lisää pudotaan siivelle
    Siinä tapauksessa, että vedetään sauvasta ja menetetään nopeutta (tunnusomainen merkki - koneen värähtely), tulee jonkin verran työntää sauvasta ja viedä kone vaakalentoon.
    Jos kone menee syöksykierteeseen, oikaisu suoritetaan tavanmukaisilla toimenpiteillä.



    TAISTELUKÄÄNNÖS

    Taistelukäännöksen suorittamiseksi tulee antaa täysi kaasu, nostaa nopeus maksimiin, sen jälkeen tasaisin liikkein vetää sauva taakse ja taistelukäännöksen puolelle ja samanaikaisin jalan liikkein samalle puolelle vedetään kone ylös auringonpuoleiseen spiraaliin kallistuksella 50°:een saakka.
    Oikaisu taistelukäännöksestä suoritetaan nopeudella 240-250 km/t moottorin täydellä teholla. Taistelukäännöksen jälkeen 100 metrin alkukorkeudesta kone saavuttaa korkeuden 1250-1300 m.



    SYÖKSYKÄÄNNÖS

    Ennen käännöksen suorittamista tasapainotetaan kone vaakalentoon korkeusperäsimen trimmillä nopeudella 300 km/t.
    Lähtö käännökseen tapahtuu vaakasuorasta lennosta nopeudella 260 km/t. Käännöksen suorittamiseksi nostetaan koneen nokka 10-15 asteen kulmaan ja sitten yhtäaikaisesti juohevasti annetaan jalkaa 1/2 verran ja sauvaa 3/4 verran halutun puolelle (kallistus sellaisella tempolla, että kone kääntyy pyörät ylöspäin 2-3 sek. aikana).
    20-30 asteen jälkeen siitä, kun kone on käännetty pyörät ylöspäin, suljetaan kaasu kokonaan, keskitetään jalka ja sauvalla keskeytetään koneen kiertyminen käännettyyn asentoon; yhtäaikaisesti juohevasti sauvasta vetäen viedään kone pois liikkeestä.
    Syöksystä oikaistaessa ei sallita sauvan heiluttelua, eikä äkillisiä korkeusperäsimen liikkeitä, koska koneesta tulee tällöin epävakaa ja kallistelee siiveltä toiselle. Syöksystä oikaisun lopussa normaali nopeus on 370-400 km/t.
    Käännöksessä kone menettää korkeutta 600-700 m.



    KAKSOISKÄÄNNÖS (TYNNYRI)

    Tynnyri suoritetaan nopeudessa 350 km/t, ensin vakautetaan kone tähän nopeuteen vaakalennossa korkeusperäsimen trimmillä.
    Tynnyrin suorittamiseksi nostetaan koneen nokka 15-20° kulmaan ja sitten yhtäaikaisesti annetaan 1/2 jalkaa ja sauvasta 3/4 tynnyrin halutulle puolelle sellaisella tempolla, että kone kääntyy täysin pituusakselinsa ympäri 5-6 sekunnissa.
    Ohjaimien nopeammilla liikkeillä koneen kierrosta tulee epätasainen, tempoileva ja värähtelevä, mutta hitaammilla kone pudottaa nokan ja menettää korkeutta.
    Koneen kiertäessä tynnyrin suorituksen aikana ohjaimien ja kaasuvivun asentoja ei muuteta.
    20-30° ennen koneen vaakasuoraa asentoa sivuperäsin palautetaan neutraaliin; epätarkka tynnyristä (kallistuksesta) poistuminen korjataan siivekkeillä.



    SILMUKKA

    Silmukan suorittamiseksi oikein tulee lähtönopeuden olla 450 km/t. Kun tämä nopeus on saavutettu, vedetään sauva juohevasti itseenpäin ja viedään kone korkeudenottoasentoon. Silmukan pystysuorassa osassa sauva pidetään liikkumatta. Silmukan ylimmässä kohdassa sauvan pienin liikkein vedetään kone syöksyyn, samalla sulkien kaasu. Nopeuden saavuttaessa 340-360 km/t juohevin sauvan liikkein vedetään kone syöksystä.
    Koneen käyttäytyessä epävakaasti silmukan ylimmässä kohdassa sauvaa tulee vähän työntää. Silmukan ensimmäisen puolikkaan aikana ei sallita sauvan kiristys-eikä löysäysliikkeitä: sauvan kiristysliikkeen aikana kone voi tehdä itsestään Immelmannin; sauvasta löysättäessä silmukan säde kasvaa, ja kone menettää nopeutensa jo ennen ylintä kohtaa.
    Suoritettaessa silmukka oikein kone ei menetä korkeutta.



    IMMELMAN

    Immelmanin suorittamiseksi on välttämätöntä nostaa koneen nopeus 460-480 km:iin tunnissa.
    Sauvan itseenpäin vedon tempo Immelmanin ensimmäisellä puoliskolla on sama kuin silmukan suorituksessa sen korkeimpaan kohtaan asti. Saavuttaessa korkeimman kohdan, kun kone tulee käännettyyn asentoon (pyörät ylöspäin) ja moottorisuoja on ylempänä horisonttia 10-15°, annetaan jalkaa ja sauvaa yhtäaikaa Immelmannin halutulle puolelle.
    20-30° ennen vaakasuoraa asentoa annetaan vastasiivekettä ja sitten neutraaliin.
    Normaali ulostulonopeus Immelmanista on 240-260 km/t.
    Immelmania suoritettaessa kone kerää korkeutta 1100-1200 m.

    PYSTYKÄÄNNÖS (RANVERSMAN)

    Pystykäännös suoritetaan maksimi vaakalentonopeudesta. Vedetään nousuun kulmassa 60-80°. Saavutettaessa nopeus 200-240 km/t, juohevasti annetaan jalkaa halutulle puolelle käännöstä, sauvaa vähän työnnetään ja sivulle, käännöksen vastakkaiselle puolelle, jotta estetään konetta kääntymästä selälleen.
    Kone putoaa siivelleen ja siirtyy syöksyyn. Koneen käännyttyä 90° aletaan vähentää kaasua sillä tavalla, että syöksyyn siirryttyä kaasu on kokonaan suljettu.
    Suoritettaessa pystykäännös korkeuden menetys, laskettuna nousun korkeimmasta kohdasta siirtymiseen vaakasuoraan lentoon, on noin 600 m.



    SIVULUISU

    Kone luisuu vakaasti kallistuksella 50o:seen saakka. Nopeus mentäessä luisuun on 220-240 km/t, nopeus oikaistaessa ei alle 210-220 km/t.
    Sivuluisun oikaisemiseksi poistetaan sauvalla kallistus ja asetetaan normaali liukukulma ja jalalla pidetään lentosuunta.



    SYÖKSYKIERRE

    Syöksykierteeseen joutuminen
    Tahdoton joutuminen kierteeseen johtuu kaikissa tapauksissa virheestä ohjaustekniikassa (sauvasta vetäminen missä lentotilassa tahansa).
    Suurissa korkeuksissa lennettäessä suurella kohtauskulmalla kone reagoi herkemmin virheisiin ja kernaammin menee syöksykierteeseen. Joutuminen kierteeseen tapahtuu silmänräpäyksessä. Kierteeseen menon luonne riippuu lentonopeudesta: suurilla nopeuksilla kone tekee ominpäin tynnyrin ja sitten siirtyy kierteeseen; alhaisilla nopeuksilla kone tekee käännöksen, tai äkillisesti putoaa siivelleen ja sitten menee kierteeseen.
    Meno kierteeseen opetustarkoituksessa suoritetaan korkeudessa 4000 m, ensin vakauttaen kone vaakalentoon korkeusperäsimen trimmerillä nopeudella 300-320 km/t. Ennen koneen viemistä kierteeseen asetetaan se laskurvarjohyppytilaan ja nopeuteen 180 km/t.
    Kone siirtyy kierteeseen antamalla 1/3 jalkaa kierteen puolelle ja vetämällä sauva 1/3 neutraalista asennosta.

    Syöksykierretila
    Kone kiertää kallistuneena pituusakseliinsa nähden kulmilla: oikealla kierteellä 40-50°, vasemmalla 50-60° horisontista.
    Kierteen luonne on epävakaa, kierto on energinen, tempoileva. Jokaisen kierroksen jälkeen kone hidastaa kiertoaan ja nostaa nokkaa 10-15°.
    Kierteen aikana sauva pyrkii painumaan pilottiin päin, sen pitäminen edellisessä asennossa vaatii jonkin verran voimaa.
    Kierteen aikana sauvaa ei päästetä täysin itseenpäin, vaan sitä pidetään sunnilleen neutraalissa asennossa.

    Syöksykierteestä poistuminen
    Koneen viemiseksi pois kierteestä annetaan aluksi energisesti jalkaa kierteen vastakkaiselle puolelle, sen jälkeen työnnetään sauva neutraalin asennon yli. Heti kun kone lopettaa kiertämisen, välittömästi jalka neutraaliin, lisätään nopeutta 340-360 kilometriin tunnissa ja sitten tasaisesti vedetään kone syösystä.
    Jalan (vasta) pitäminen äärimmäisessä asennossa vähän työnnetyn sauvan kanssa, tai ennenaikainen vetäminen sauvasta syöksystä oikaisemiseksi, voi viedä koneen siirtymään vastakkaiseen kierteeseen.
    Peräsimien liikkeiden seurausten tarkkaamattomuus voi johtaa myöhästymiseen koneen viemisessä pois kierteestä.
    Keskeytettäessä kiertäminen, kone pyrkii menemään suuremmille kohtauskulmille, jonka takia paine sauvassa kasvaa huomattavasti. Sillä hetkellä on erityisen tärkeää pitää kone syöksyssä ja poistua siitä tasaisesti vapauttamalla sauvaa. Ohjaajan yrittäessä nopeuttaa poistumista kierteestä energisin sauvan vetoliikkein kone menee uudestaan kierteeseen.
    Koneen heittelehtiminen siiveltä siivelle oikaistaessa syöksystä todistaa pikaisesta sauvan vedosta. Siinä tapauksessa toistuvan kierteen välttämiseksi pitää vähän työntää sauvasta ja vetää kone syöksystä tasaisemmin.
    Käytettäessä peräsimiä oikein kone ei myöhästy syöksykierteestä oikaistaessa
    Kahden kierteen jälkeen syöksystä oikaistaessa nopeudella 340-360 km/t vaakalentoon kone menettää 700 m korkeutta. Suuremmissa korkeuksissa korkeuden menetys on merkittävästi suurempi.
    Jos kone ei oikene kierteestä johtuen peräsimien väärästä käytöstä, annetaan jalkaa kierteen vastakkaiselle puolelle ja sauvaa eteen yli neutraalin asennon ja sitten tasaisesti kaasua.



    SYÖKSY

    Ennen menoa syöksyyn tasapainotetaan kone vaakalentoon korkeusperäsimen trimmerillä mittarinopeuteen 350 km/t. Syöksyn suorittamista korkeusperäsimen trimmin asennolla, joka vastaa koneen tasapainottamista nopeuteen vähemmän kuin 300 km/t, ei suositella, koska siinä tapauksessa syöksyttäessä yli 400 km/t nopeuksilla ilmenee merkittävää keikauttavaa momenttia ja koneen pitäminen syöksyssä vaatii sauvan pitämistä voimakkaammin työnnettynä. Jos ei ole tätä vastavoimaa, kone oikenee rajusti syöksystä liiallisesti rasitettuna.
    Lähtö syöksyyn suoritetaan kaarrosta, tai selkälennosta, siis ei sallien vastakkaisia kuormituksia, eikä täten öljynpaineen laskemista.
    Syöksy sallitaan suorittaa missä kulmassa tahansa, sekä kaasulla, että ilman kaasua, ulostulon mittarinopeudella ei yli 650 km/t.
    Jotta nopeus ulostulossa ei ylitä 650 km/t, ulostulo 45-60o syöksystä aloitetaan ei yli 620-630 km/t nopeudessa, mutta 70-80o syöksystä ei yli 600 km/t mittarinopeudessa.
    Ulostulo syöksystä, riippumatta nopeudesta, suoritetaan tasaisin sauvan liikkein itseenpäin. Energiset sauvan liikkeet suurilla nopeuksilla aiheuttavat merkittäviä kuormituksia, energisillä sauvan liikkeillä pienissä nopeuksissa kone heilahtelee siiveltä siivelle ja voi joutua syöksykierteeseen.



    Sisällys

    Last modified: 2003-09-30 00:13