Pikahakemisto: [ Totuus Kishin kirkkojen pommittamisesta | Saatesanat]

Tapauksesta on sen jälkeen kirjoitettu ainakin kaksi kertaa Venäjän Karjalan lehdistössä. Ensimmäisen kerran Carelia-lehden numerossa 1/1999 sekä myöhemmin ITAR-TASS-uutistoimiston uutisessa 7.10.1999..

Molemmat pohjautuvat Saxellin erheellisiin lausuntoihin. Carelia-lehti on kieltäytynyt oikaisemasta artikkeliaan tai julkaisemasta siihen vastinetta. Tämän johdosta Pilvenveikkojen puheenjohtajan kirjoittama oikaisu julkaistaan kokonaisena Virtuaalilentäjät ry:n sivuilla.

Perustuuko Laus-Dei Saxellin kertomus saamastaan käskystä pommittaa ne maan tasalle dokumentoituun tietoon?
Kirjoittanut:
Olli Kivioja, Pilvenveikkojen puheenjohtaja
Yhteenveto:

23.12.1999 klo 22.30 TV 2:n Silminnäkijä-ohjelmassa "Kishin kirkkojen enkeli" Laus-Dei Saxell (s. 9.10.1914, k. 1.2.2001) kertoi, kuinka hän joulukuun alkupäivinä 1941 oli lentolaivueensa esikunnasta saanut käskyn "pommittaa Kishin saarella olevat kirkot maan tasalle, koska vihollinen käytti niitä tähystykseen ja tykistön tulenjohtoon".

Kommenttini: Olen sota-arkistossa käynyt läpi kyseiseltä ajanjaksolta
1) Lentolaivue (LeLv) 16:n lentopäiväkirjan, jossa on kirjattuna laivueen kaikki lennot 5 minuutin tarkkuudella, päivämäärät, lentokone, ohjaajan ja tähystäjän nimi, lentokorkeus, lentotehtävä ja lentoreitti
2) ilmataistelukertomukset ja tiedusteluilmoitukset, jotka ovat tehtyjen lentojen suoritusilmoituksia,
3) Äänisniemen ja siihen liittyvät Kishin ja Klimetskij'n saaret maavoimayksikkönä vallanneen Ratsuväkiprikaatin esikunnan arkistoon dokumentoitua tietoa.

Näiden alkuperäisten asiakirjojen ja tapahtuma-aikana mukana olleiden sotilaiden haastattelun perusteella voin todeta, että Saxellin kertomaa käskyä ei ole annettu.

Suoritusilmoituksen mukaan Saxell 12.11.1941 yhdessä siipikoneensa ohjaajan kersantti Ikävalkon kanssa pommitti Bereznajan sataman reitillä ollutta laivaa, pommit putosivat laivan viereen, laiva ei uponnut. Kishin kirkoista ei mainita mitään. Fil.kand. Risto Jalava, joka vuonna 1999 toi Saxellin kertomuksen julkisuuteen, on sitä mieltä, että tämä on se lento, jolla Saxellin piti pommittaa Kishin kirkot.

Muistelmakirjassaan Saxell kertoo sellaisesta lennostaan, jolla hän upotti laivan, jossa myöhemmin kuuli olleen Petroskoin radioaseman. Tällaista lentoa ei löydy dokumenteista.
Pidän todennäköisenä, että vuosikymmenten saatossa Saxellin muistissa kirkkojen kupoleista, laivan pommittamisesta ja lastina olleesta Petroskoin radioasemasta on syntynyt totuudesta poikkeava muistikuva tai tarkoituksellinen tarina.
Tätä tukee se, että muistelmissaan "Sotataivaan hiljaiset" (Kirjavirta Oy,
1966), jolloin hän oli 52-vuotias, hän ei kerro Kishin kirkoista mitään; sekä
se, ettei hänen lentueessaan tiedetty tällaisesta käskystä, kuten lentueessa tähystäjänä palvelleen Oiva Halmetojan lausunnosta ilmenee. Tuskin tällainen käsky olisi jäänyt yhden miehen, Saxellin, salaisuudeksi, kun hänen kertomansa mukaan tehtävään osallistui myös siipikone; molemmissa koneissa oli kaksi miestä, ohjaaja ja tähystäjä.

TV2:n Silminnäkijä-ohjelmaa varten Saxell oli 29.11.1999 helikopterilla lennätetty Kishin saarelle seuranaan mm.Tarinatalo Oy:n toimittaja Päivi Strömberg ja TV2:n kuvaaja. (Lokakuussa 1999 Saxell oli kuljetettu Kishin saarelle Apu-lehden toimesta).

Seuraavassa kommentoin Saxellin TV2:n Silminnäkijä-ohjelmassa kertomaa ja siihen liittyen hänen muistelmakirjaansa "Sotataivaan hiljaiset". Dokumentteihin perustuvat kommenttini kursiivilla.

Saxell kertoo televisio-ohjelmassaan, että joulukuussa 1941 taistelut olivat edenneet Äänisniemelle; esitetyssä karttakuvassa on päivämäärä 7.12.1941.
Tosiasiassa Äänisniemi, johon Kishin saari kuuluu, vallattiin 13.11.1941 iltaan mennessä. Viimeiset venäläiset joukot evakuoitiin Äänisniemestä laivalla Kontun rannasta Klimetskij'n saarelta 13.11.1941.

Saxell: "joulukuun päivänä (tarkoittanee 7.12.41) sain käskyn lähteä pommittamaan Kishin kirkot maan tasalle." (Saxell oli 3. lentueen päällikkö LeLv 16:ssa.)

Tosiasiassa Saxellilla oli joulukuussa 1941 vain kaksi lentoa:
1.12. Tiedustelulento Viiksjärveltä (jäätukikohta) Karhumäkeen - jonne pudotettiin 18.000 lentolehtistä - ja Poventsaan
2.12. Purjehduslento Viiksjärveltä Äänislinnaan.

Saxell: "Kishin saaren epäiltiin olevan vihollisen tiedustelutukikohtana. 30 metriä korkeat kirkot antoivat mahdollisuuden tähystellä suomalaisten liikkeitä. Siellä sanottiin olevan tulenjohtopaikkoja, joista johtavat tulta merelle, siksi kirkot olisi tuhottava."

Tosiasiassa: Kishin saaresta ja kirkoista ei mainita maavoimien eikä ilmavoimien dokumenteissa mitään. Jos siellä olisi ollut vihollisen tulenjohtajia, niin suomalaisten maavoimien olisi ollut helpompi ja varmempi eliminoida heidät kuin lähettää ilmavoimat pommittamaan rakennuksia.
Toisekseen: pommituspyyntö
ilmavoimille olisi tullut maavoimilta; sellaista pyyntöä ei arkistosta löydy. Kolmanneksi: Äänisellä ei ollut suomalaisia laivoja pommitettavaksi. Neljänneksi: vihollisella ei ollut tykistöä, jonka tulta olisi voitu johtaa Kishin kirkontorneista.

Saxell: "Sanoin kk-ampuja Koskelle, etten minä nuita (Kishin kirkkoja) rupea pommittamaan ja Koski oli samaa mieltä."
Tosiasiassa Saxell ei lentänyt Kosken kanssa marras-joulukuussa 1941 kertaakaan.

Saxell: "Minä ja siipikone Ikävalko pudotimme pommit laivaan. Siinä oli Pohjanmaan kommunisti-Tiltun radioasema, Moskovan propagandakoneiston kalustoa. Ei se laiva uponnut pohjaan... Jaa, kyllä se meni pohjaan, ei se heti mennyt, mutta sitten vähän ajan päästä. Viestimiehet nosti ne radiot pois."

Petroskoissa ilmestyvän Carelia-lehden mukaan Saxell kertoi lehdistötilaisuudessa, joka järjestettiin hänen lokakuun 1999 Kishin matkansa yhteydessä, muun muassa seuraavaa: "Siihen aikaan lentokoneissa ei ollut radioyhteyttä, ja minä näytin kädellä Ikävalkolle poistumismerkin kohteen (Kishin kirkot) luota. Hän seurasi minua ja pommitimme erästä maalia Äänisjärvessä, mutta sillä kertaa emme osuneet."

Kirjassaan "Sotataivaan hiljaiset" Saxell kertoo (s.38), että lokakuun alussa 1941 hän sai komentajalta käskyn lähteä pommittamaan Äänisellä havaittuja evakuoimisaluksia, niissä oli kuulemma kaikenlaista sotamateriaaliakin.

Lentopäiväkirjan mukaan Saxellilla ei ollut lokakuussa 1941 tällaista lentoa.

Laivueen lentopäiväkirjan mukaan Saxellilla oli loka-, marras- ja joulukuussa 1941 kaikkiaan yksi laivaan kohdistunut pommituslento. Sen sanatarkka suoritusilmoitus on seuraava:
"12.11. pommituslento Saxell - Lehtomäki FK-78 ja Ikävalko - Pippuri FK-110. Bereznajan satamalaiturissa yksi laiva jäissä ja lumipeitteessä. Satamareitillä 2 laivaa ankkurissa, toinen lumeton. Lumetonta laivaa pommitettiin 4 x 100 kg:n ja 6 x 12,5 kg:n pommeilla. Osumat 10 m laivan keskikyljestä. Laivaa ammuttiin kk:lla."
- Kishin kirkoista ei ole mainintaa.

Saxell: "Kun palasin lennolta, sanoin - oliko se Martiala vai joku toinen esikunnasta, joka hoiti ja määräyksen oli antanut - menkää itse katsomaan millaisissa paikoissa ne kirkot on."

Tosiasiassa: Martiala oli tiedustelu-upseeri. Pommituskäskyjen antaminen kuului laivueen komentajalle Risto Pajarille. (Martiala oli 6.11.1941 tähystäjänä tiedustelulennolla, joka lennettiin Äänisniemelle Vegarukseen, Klimetskij"n saarelle ja Bereznajan satamaan. Kishin saaresta ei ole mainintaa, sen kirkot ovat näkyneet lennolla).

Fil.kand. Risto Jalava on ollut keskeisesti mukana Saxellin kertomuksen julkistamisessa ja myös Saxellin kahdella Kishin matkalla. Hän kirjoittaa minulle 27.1.2003 mm.:
"Saxell ei itse tehnyt asiasta numeroa eikä ollut aloitteellinen. Tapauksen vuonna 1999 saama julkisuus johtui pelkästään siitä, että minä tartuin aiheeseen ja sen jälkeen tiedotusvälineiden edustajat. Valitettavista epätarkkuuksista huolimatta Apu-lehden ja TV2:n reportaasit ovat tuottaneet Suomen puolustusvoimille kunniaa sekä Suomessa että Venäjällä."

Myös Jalava on tutkinut Sota-arkistossa dokumentteja. Hän on tullut siihen tulokseen, että Saxellin kuvaama pommituslento, jolloin hän jätti Kishin kirkot pommittamatta ja pommitti laivaa, on edellä mainittu lento 12.11.1941.

Jalava: "edellä mainitsemani vihko VII AK:n ilmakomentajalle tulleista tiedustelu- ym. pyynnöistä ei kuitenkaan sisällä 12. päivän kohdalla yhtään pommituspyyntöä, ei edes laivojen pommittamisesta. Miksi ei?
Olisiko pommitustehtävän antaja ollut niin viisas ja varovainen, että ei olisi halunnut jäädä tekeillä olevan Suur-Suomen historiaan Kizhin kirkkojen tuhoajana? Siinä tapauksessa käsky tai pyyntö olisi esitetty vain suullisesti ja jätetty kirjaamatta ja siinä tapauksessa olisi päivän selvää, ettei esimiehillä ollut erityistä halua kovistella Saxellia käskyn täyttämättä jättämisestä. Uskon että asia on juuri niin."

Laivue 16:n lentopäiväkirja ja lentojen suoritusilmoitukset todistavat toista. Neuvostojoukot olivat vetäytymässä Äänisniemestä, sen takia 6.11.lähtien mm. Bereznajan satamaa tiedusteltiin ja pommitettiin.

10.11 kello 15.10 - 16.30 kersantti Ikävalkon ja tähystäjänä olleen vänrikki Astalan tiedustelulento Äänisniemelle. Lentoreitti Äänislinna - Sunku - Bereznaja - Klimetskij'n saari - Äänislinna. Bereznaja 1 km etel(ään), (korkeus) 1300 m. Pommitettiin 2 kpl 100 kg + 6 kpl 25 kg. Pommit (osuivat) n. 10 m toisesta laivasta eteen. Klimetskij'n saari (korkeus) 100 m. Ei havaintoja. Poventsan lahti länsiranta 1000m. Tulipalo
-Kishin saaresta ei ole mainintaa.

11.11. sää esti lennot Bereznajaan.

12.11.41 kapteeni Pursiainen ja vänrikki Strömberg lensivät kahdella yksipaikkaisella Gladiator-koneella tiedustelulennon kello 9.50 - 11.50. Suoritusilmoituksessa klo 12.30 mainitaan mm.: "Bereznaja klo 11.30, korkeus 1000 m. Laiturissa 1 rahtilaiva tai proomu, redillä 2 rahtilaivaa, satamaan tulossa kaakosta 1 meikäläisen VMV:n näkönen alus (tulitettu)".
-Kishin saaresta ei ole mainintaa.
Selvästikin tämän tiedustelun perusteella kapteeni Saxell ja kersantti Ikävalko lähtivät samana päivänä kello 14.45 kahdella Fokker C.X-koneella (FK, Frans
Kalle) (Saxell puhuu muistelmakirjassaan virheellisesti Fokker D 10-koneista)
pommittamaan Bereznajan satamassa olevia laivoja, kuten edellä olen kertonut.

Sodan tarkoituksena on vihollisjoukkojen tuhoaminen eikä kirkkojen pommittaminen. Vihollinen vetäytyi 12.11.41 Bereznajasta jäitse hevosilla Klimetskij'n saarelle. Saxellin lennon tarkoituksena oli vetäytyvän vihollisen pommittaminen.

Määräykset ilmavoimissa edellyttivät, että jos pommituskohteena olisivat olleet Kishin kirkot ja Saxell ei olisi täyttänyt tätä käskyä, niin kirjallisessa suoritusilmoituksessaan hänen olisi pitänyt selvittää, miksi niin teki. Käskyn antaja olisi sen kirjannut. Suoritusilmoitus annettiin laivueen tiedustelu-upseerille, joka lähetti sen seuraavana päivänä VII Armeijakunnan ilmakomentajalle ja Ilmavoimien esikuntaan.
Ei sotaa käydä niin, että käskyt voi jättää ilman hyväksyttävää syytä oman harkintansa mukaan täyttämättä ilman seuraamuksia, joko hyväksymistä tai rangaistusta.

Saxell edelleen TV2:n ohjelmassa: "jouluaattoiltana poikkesin mekaanikkojen majapaikkaan, ja kysyin, olisiko heillä mitään sitä vastaan, että lämmittäisivät Frans Kallen keskiyön lentoa varten. Ei heillä ollut mitään sitä vastaan, ja niin (koneen lämmettyä) työnsin kaasuvivun eteen ja Frans Kalle jyrisi jouluyöhön."

Asiakirjojen perusteella Saxell ei lentänyt jouluaattona lentolaivue 16:ssa.

Saxellin lennot ja tähystäjät LeLv 16:ssa marras- joulukuussa 1941:
2.11. FK-92, Alik. Pippuri, Tied.lento Äänislinna - Kulm - Gvsk - Ä:linna
3.11. FK-110, Mek. Virkkunen, Purj.lento Äänislinna - Immola
9.11. FK-110, Mek. Virkkunen, Purj.lento Immola - Äänislinna
12.11. FK-78, Alik. Lehtomäki, Pomm.lento Ä-linna - Bereznaja - Ä:linna
siipikone FK-110. Kers. Ikävalko - Alik. Pippuri
16.11. FK-78, Vänr. Astala, Syöksypomm.lento Ä:linna - Perälahti - Ä:linna
siipikone FK-92, Kers. Ikävalko - Kers. Riuttu
FK-119, Kers. Sarin - Alik. Koski
18.11. FK-92, Kers. Riuttu, 10 minuutin lento, joka keskeytyi sään takia
24.11. FK-78, Vänr. Halmetoja, Purj.lento Äänislinna - Viiksjärvi
29.11. FK-78, Vänr. Halmetoja, Tied.lento Viiksjärvi - Karhumäki - Poventsa - V-järvi
, Pomm.lento Viiksjärvi - Poventsa - Viiksjärvi
1.12. FK-92, Vänr. Ilanko, Tied.lento Viiksjärvi - Karhumäki - Poventsa - Viiksjärvi
2.12. FK-92, Vänr. Olkkonen, Purj.lento Viiksjärvi - Äänislinna

30.12.2002 tapasin Kalle Martialan kotonaan:
"Minulla LeLv 16:n tiedustelu-upseerina ei ole mitään tietoa, että laivue olisi saanut käskyn pommittaa Kishin kirkot, enkä minä ole sellaista käskyä Saxellille antanut" oli Martialan yksiselitteinen vastaus asiaa kysyessäni..

"Saxellin kirjassakin on taruja, mm. hän ei pidättänyt vakoojaa", kuten kertoo, Martiala lisäsi.
(Saxell kertoo kirjassaan kuinka hän, autonkuljettaja ja Martiala pidättivät maantiellä suomalaisessa sotilaspuvussa konepistooli olalta riippuen kävelevän desantin.)

22.1.2003 Oiva Halmetoja, oli tähystäjänä Saxellin lentueessa marras- joulukuussa 1941, kertoi minulle puhelimessa:
"1997 Kalevan Kisojen aikana Seinäjoella kävin tervehtimässä Lassea, ensi kertaa sodan jälkeen. Lassessa oli dementian piirteitä. Silloin Lasse ensi kerran kertoi saamastaan käskystä pommittaa Kishin kirkkoja ja sanoi, 'ettenhän minä silloin (sota-aikana) viitsinyt kaikkea lentueelle kertoa'.
Sota-aikana lentueessa ei koskaan kukaan puhunut, että Kishin kirkoissa olisi ollut tiedustelijoita tai tulenjohtajia eikä Saxellin siipikoneen miehistö puhunut kirkon pommituskäskystä. Usein lennettiin Kishin kirkkojen yli Äänisen itärannalle tiedustelemaan.
Venäläisillä ei ollut kantomatkan etäisyydellä tykistöä, jota olisi voitu Kishiltä johtaa.
Suomalaisilla ei ollut Äänisjärvellä laivastoa, jota olisi voitu pommittaa.
Kaikki lennot kirjattiin 5 minuutin tarkkuudella. En ymmärrä, miksi Saxellin jouluyön lentoa ei olisi kirjattu, jos se olisi lennetty."

Muistelmakirjassaan Saxell kuvaa laivapommituksen tapahtuneen lokakuun alussa 1941 ja laivan olleen Kulmuksen rannassa, Kontupohjanlahden itärannalla. Täältä Bereznajaan on 40 km itäkoilliseen. Saxell kertoo laivan saaneen täysosuman ja uponneen. "Myöhemmin sain kuulla, että siinä laivassa olisi olut Petroskoin radioasemakin", kertoo Saxell muistelmakirjassaan.

Laivueen dokumenteissa ei mainita tästä lennosta, mikä tarkoittaa, että lento on muistiharha.

Saxellin muistelmakirja on mielenkiintoisesti kirjoitettu kuin poikain seikkailukirja, mutta siinä kerrotuille lennoille ei löydy dokumenteista vahvistusta. Kirjaa ei ilmeisesti ole tarkoitettukaan historialliseksi dokumentiksi, jonka tiedot olisi varmistettu alkuperäisistä lähteistä. Saxellin vaimo Sabina Saxell kertoi minulle 21.12.02 puhelimessa, että "Lassen lentopäiväkirja tuhoutui teltan pommituksessa sota-aikana".

Jokaisella lentäjällä on oma lentopäiväkirjansa, josta voi tarkistaa lentonsa; Saxellilla ei siis tätä muistin tukea ole ollut. Näin ollen Saxellin kertomukset vuosina 1983, 1998 ja 1999 Kishin kirkkojen pommituksesta lepäävät pelkästään hänen mielikuviensa varassa.

Jalavan mukaan Saxell on kertonut Kishin kirkkojen tarinansa Svante J. Huhtalan toimittamassa kirjassa Sodan moni-ilmeiset kasvot", Vaasa 1983.

Useat sotakirjat eivät ole tarkoitettu ammattimiehille eikä historiallisiksi dokumenteiksi, niinpä niissä on "kirjailijan vapaus" sallittua. Mutta on liikaa levittää ulkomaita myöten varmistamatonta, muistiin perustuvaa tietoa käskystä tuhota historiallisia kirkkorakennuksia, joilla ei ollut mitään sotilaallista merkitystä. Sillä tahrataan perusteettomasti Suomen Ilmavoimien ja käskyn antajaksi nimetyn Martialan mainetta.

Totean vielä lopuksi, että Saxellin kertomus saamastaan käskystä pommittaa Kishin kirkot on osoittautunut arkisto- ynnä muitten todisteiden perusteella täysin paikkansa pitämättömäksi. Saxellin kertomukset ovat lähes kauttaaltaan kuvitteellisia eikä niiden todenperäisyyden puolesta ole osoitettu vähäisintäkään todistetta.

Keräämäni aineisto on niin vakuuttava, ettei se puolestani tarvitse lisäselvityksiä.

Olli Kivioja