» Feedback

History project
Read the description of our history project
  virtualpilots.fi
Suomeksi 
 | Saturday, 21.10.2017 
 Articles» Kirjaudu sisään 

Home | Articles | artikkelit | tapauskaleva

Tapaus Kaleva

Suomen Ilmailumuseolla järjestettiin 14.6.2005 tieteellinen Kaleva-seminaari, jossa selvitettiin 14.6.1940 Neuvostoliiton itämeren laivaston koneiden alasampuman Aeron Ju-52-matkustajakone Kalevan tuhoa ja siihen liittynyttä poliittista tilannetta.

Seminaari alkoi Virtuaalilentäjät ry:n työryhmän eli Jouni "Väijy" Vartion, Martti "Mangrove" Kujansuun sekä Jukka "Grendel" Kauppisen tekemällä "Tapaus Kaleva" -videolla. Video toteutettiin venäläisen 1C: Maddox Games -yhtiön IL-2: Sturmovik Forgotten Battles -simulaattoritekniikalla, Finnairin arkistomateriaalilla, historiallisilla lehtileikkeillä ja kovalla työllä.

Seminaarissa oli videon ensiesitys.

Videosta tehdään myös laajempi taustatiedoilla ja tarkemmilla selvityksillä varustettu versio englanninkielisillä tekstityksillä ulkomaanlevitystä varten.

Videota, sen näyttölupia, siihen liittyvää materiaalia yms. voi tiedustella esitystarkoituksia, lehdistön käyttöön tms. yhdistyksen tiedottajalta, Jukka Kauppiselta. Yhteystiedot.
Julkaisukelpoisia kuvia voi ladata tästä, lisää toimitetaan pyydettäessä. Kuvia myös lehdistökuvat-osiossa.

Tietoja videosta

Videon työryhmänä toimivat:
  • Jouni "Väijy_LLv26" Vartio - kuvaus, editointi, toteutus
  • Martti "Mangrove" Kujansuu - 3d-mallit, maalaukset, lentoradat
  • Jukka "Grendel" Kauppinen - käsikirjoitus, tuotanto

Jouni Vartio ja Jukka Kauppinen

Videon tekemisen mahdollisuuksia selvitettiin Suomen Ilmailumuseolta tulleen yhteydenoton jälkeen, jossa tiedusteltiin josko Kalevan alasampumisesta olisi mahdollista toteuttaa tapahtumaa havainnollistava videoesitys. Virtuaalilentäjät ry:n hallituksen ja jäsenistön kesken selvitettiin mahdollisuutta käyttää valmista simulaattoriteknologiaa. Selvitettyämme käytettävissä olevaa mahdollisimman helppokäyttöistä teknologiaa, toisin sanoen kaupallisia kotimikroilla pelattavia lentosimulaattoreja, päädyimme tekemään videon simulaattoriosiot IL-2 Sturmovik: Forgotten Battles -simulaattorilla.

Selkeyden, yksinkertaisemman toteutuksen ja tyylillisesti yhteneväisen toteutuksen saavuttamiseksi päätettiin Flight Simulator 2004:llä toteutettavat osiot jättää pois. FS2004:llä olisi ollut mahdollista nauhoittaa kuvaa lentokoneen ohjaamosta ja suorittaa jopa vilaus matkustamoon. Miehistön jäseniä tai matkustajia ei kuvaan olisi kuitenkaan saatu. Flight Simulator 2004:llä olisi ollut mahdollista toteuttaa ohjaajan silmin nousu ilmaan Tallinnan kentältä, mutta visuaalisesti erilaisen osion liittäminen kokonaisuuteen olisi särähtänyt katsojan silmään. Kun saimme käyttöömme autenttista, historiallista videomateriaalia Kalevasta, joka kuvasi aikomamme osiot, niin päätimme virtaviivaistaa tuotantoa tältä osin.

Videon peruskäsikirjoituksen valmistuttua Martti Kujansuu teki koneiden maalipintoja, valmisti tarvittavia trackeja (eli loi eri lentokoneiden lentoratoja) ja asetteli 3d-objekteja paikoilleen. Jouni Vartio viimeisteli koneiden lentoradat, varmisti niiden oikeaoppisen, historiallisen toteutuksen Carl-Fredrik Geustin ja Heikki Moision kanssa ja nauhoitti raakavideot ja editoi niistä käsikirjoituksen mukaan. Jukka Kauppinen hioi käsikirjoitusta, tekstejä ja tiivisti kokonaisuutta.

Kaikkiaan videon tekoon vierähti jonkin verran yli kaksi kuukautta, mikä vaati Jouni Vartiolta monia myöhään venyneitä öitä. Kahdeksan minuutin videoon tarvittiin jokunen tunti raakafilmiä ja runsaasti työtunteja kolmelta henkilöltä, jotta kokonaisuudesta saatiin halutun kaltainen. Välillä video oli huomattavasti julkaisuversiota pidempikin, mutta tarinankerrontaa tiivistettiin huomattavasti editoinnin loppuvaiheessa.

Video ei sinänsä selvitä erityisen syvällisesti Kalevan surmanlennon taustaa tai kuvaa tapahtumia tekstillisesti sen enempää, sillä videohan oli tarkoitettu esitettäväksi nimenomaan tapahtumaa käsittelevässä seminaarissa, jossa kaikki läsnäolijat kyllä varmasti tiesivät mistä oli kyse. Suomenkielistä esitysversiota voi siten pitää enemmänkin väliversiona definitiivistä director's cutia odotellessa, jossa selvitetään tapahtumat tarkemmin englanninkielisen selostuksen kera.

Kaleva-seminaari Ilmailumuseolla 14.6.

Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorian laitos järjestää Finnairin tuella tieteellisen seminaarin
MURHENÄYTELMÄ SUOMENLAHDELLA – MATKUSTAJAKONE OH-ALL KALEVAN ALASAMPUMISESTA 65 VUOTTA
Aika ja paikka:
14.6.2005 Suomen ilmailumuseon auditorio (Tietotie 3, 01530 VANTAA) Seminaari alkaa kello 10.00.
Ohjelmassa mm. 10.10 Jouni Vartio ja Jukka Kauppinen: ”Tapaus Kaleva”, tietokoneanimaatio.
10.20 Professori Martti Turtola: Kesän 1940 ulkopoliittinen tilanne Suomessa ja Virossa.
10.40 Tutkija Toivo Kallas (Viro): ”Kalevan” pudottaminen uusimman virolaisen lähteistön valossa.
11.30 Vanhempi tutkija Pavel Petrov (Venäjä): Tilanne Itämerellä kesäkuussa 1940 punalaivaston näkökulmasta.
13.15 Tutkija Carl-Fredrik Geust: ”Kalevan” pudotus suomalaisten ja venäläisten arkistotietojen valossa.
15.15 Toimittaja Bosson von Willebrand: ”Sista flyget från Tallinn” (Viimeinen lento Tallinnasta, suomenkielinen tekstitys), dokumenttifilmi vuodelta 1991.

Kaleva oli Aero Oy:n Junkers 52 -mallinen matkustajakone, rekisteritunnukseltaan OH-ALL:



Puolustusvoimien tiedotus: Kaleva-koneen tuhosta uutta tietoa

14.06.2005

Aero Oy:n Junkers-tyyppinen matkustajakone "Kaleva" ammuttiin alas 65 vuotta sitten osana Viron eristämistä ja osaksi vakoiluraporttien saamiseksi hylystä.

Maanpuolustuskorkeakoulun Sotahistorian laitos yhteistyössä Finnairin ja Ilmailumuseon kanssa järjestivät Kalevan tuhon 65-vuotispäivänä 14.6. seminaarin.

Virolainen harrastajatutkija Toivo Kallas ei usko että koneen pudotus liittyi Viron eristämiseen kesällä 1940, juuri ennen kuin neuvostojoukot hyökkäsivät Viroon. Kallas muistutti, että Tallinnan-Helsingin lentokoneissa liikkui monen maan vakoilijoita; Saksan, Ranskan, Italian, Japanin. Nämä kuljettivat tiedustelutietoja diplomaattipostissa.

Kaksi neuvostoliittolaista pommikonetta odotti Kalevaa meren yllä kahden kilometrin korkeudessa. Sieltä koneet laskeutuivat Kalevan kimppuun ja tuhosivat sen konekiväärisarjoilla. Kaleva katosi mereen matkustajineen ja miehistöineen. Suomen ja Neuvostoliiton välillä vallitsi välirauha.

Pietarilainen merisotahistorian tutkija Pavel Petrov kertoi arkistoista löytämästään Itämeren sotalaivaston 12.6. päivätystä valmistautumiskäskystä, jonka mukaan lennot Virosta on estettävä ja Suomen, Ruotsin ja muiden maiden sotalaivat on vallattava jos ne ovat Viron rannikon lähellä.

Petrov totesi, että arkistolähteitä on vähän, koska arkaluonteisista asioista kaikkea ei arkistoitu.


Tapaus Kaleva -video

Lataa Tapaus Kaleva -video: Katso video: katso video Google Video -palvelusta.

Videon tapahtumat kuvaavat tunnetun historiakertomuksen valossa tarkoin todellisia tapahtumia, ja tapahtumasarjat on tarkistettu tutkijoiden Heikki Moisin ja Carl-Fredrik Geustin toimesta.


Kalevan tuho

Tutkimuslautakunnan mukaan:
  • 1354 lähtö Tallinan lentokentältä reitille 1631, radioyhteys Tallinnaan.
  • 1405 Helsingin lentoaseman kutsu, Kaleva kuittaa.
  • 1406 Helsingin lentoasema ilmoitti laskeutumisradan, ei kuittausta.
  • 1413 Ryssänkarin linnake havaitsi ellipsinmuotoisen tumman savukiehkuran suunnassa 166,5 astetta (suoraan Kerin majakkaa kohden)
  • 1455 Malmilta lähti LeLv 24:n vääpeli E. Juutilaisen ohjaama hävittäjä tiedustelemaan
  • Juutilainen havaitsi meressä n. 6 km Kerin majakasta pohjoiseen lentokoneen osia, n. 75 m läpimittaisen öljyläikän sekä sukellusveneen lentokoneen osien keskellä
  • Kierrettyään 2-3 kertaa palasi takaisin Helsinkiin, havaitsi paluumatkalla Hangosta tulleet MBR-2-lentovenettä sekä vielä oman Ripon koneen
Neuvostoliittolaisen sukellusvene Shsa-301:n mukaan (kellonajat Suomen aikaa):
  • 1330 päivystysasemalla Kerin majakan vieressä
  • 1405 havaittiin suomalainen 3-moottorinen lentokone ja 2 SB-pommikonetta (huom, väärä konetyyppi)
  • 1406 suom. leko syttyi ja putosi 5.8. mpk sukellusveneestä
  • 1447 sukellusvene saapui putoamispaikalle, missä kolme virolaista kalastusvenettä
  • 1451 sluuppi veteen, kerättiin vedestä irtotavaraa sekä takavarikoitiin kalastusveneiden keräämät tavarat. Ei havaittu ihmisiä vedessä.
  • 1458 ilmestyi suom. hävittäjä, suoritettiin hälytys.
  • 1502 hävittäjä kiersi kolme kertaa sukellusveneen ympäri ja poistui Helsingin suuntaan
  • palattiin päivystyspaikalle Kerin alueella

Kalevan historiallisia taustoja

Matkustajakone Kaleva ammuttiin alas Suomenlahdella 14.6.1940 samaan aikaan kun Neuvostoliitto valmistautui Viron ja Baltian maiden miehittämiseen. Neuvostojoukot etenevät Baltian tasavaltoihin jo 17.6. Operaatioon oli kuitenkin valmistauduttu jo pidemmän aikaa, vaikkakin Saksan yllättävä menestys lännessä pakotti Neuvostoliiton kiirehtimään.

Tilanne Suomenlahdella oli entuudestaan kireä. Neuvostoliiton poliittinen painostus Suomen mielipiteen muuttamiseksi myötämielisemmäksi oli johtanut päinvastaiseen tulokseen. Miehitykseen valmistauduttaessa punalaivasto ja Laivaston Ilmavoimat olivat saaneet käskyt Viron ja Baltian maiden eristämiseksi, etteivät virolaiset laivat tai lentokoneet pääse pakenemaan. Itämerenlaivaston taistelukäskyssä kohdassa 13.B mainittiin: "On estettävä vastustajan lentokoneiden lähtö Suomenlahden yli Suomeen."

Saarron toteuttamiseen osallistui kaikkiaan 120 laivaston yksikköä, joukossa mm. yksi taistelulaiva, yksi risteilijä, yhdeksän hävittäjää, 25 miinanraivaajaa, 10 torpedovenettä ja 17 sukellusvenettä. Itämeren Laivaston Ilmavoimista oli käytössä 8. Lentoprikaatin 84 SB-2 ja DB-3-konetta, 10. Lentoprikaatin 62 konetta, 15. Lentorykmentin 64 lentokonetta ja 73. Lentorykmentin yhdeksän lentokonetta. Saarron aikana pidätettiin yhteensä 52 Latvialle, Virolle, Suomelle ja Ruotsille kuulunutta laivaa.

Itämerenlaivasto siirtyi 11.6. kello 11.35 tehostettuun operaatiovalmiuteen ja 16.6. kello 19.30 täyteen taisteluvalmiuteen. Jo ennen puna-armeijan marssia Viroon oli maan satamiin tuotu laivoilla joukkoja, joiden tehtäviin kuului rannikkotykistöasemien valtaaminen rynnäköllä, satamien kaappaaminen, Viron asevoimien varikoiden valtaaminen ja strategisten kohteiden valtaaminen. Näiden lisäksi maassa jo olevat neuvostojoukot valtasivat kohteita omilla tahoillaan. Tallinnan miehityksen voi katsoa alkaneen 16.6. illalla, kun 18. Tankkiprikaati valtasi Viron armeijan panssarirykmentin kasarmin.

Tämän tilanteen keskellä lennetyt lennot olivatkin syystä vaarallisia - mutta ilmeisesti myös tärkeitä. Kaleva-koneessa oli vain yksi oikea matkustaja, suomalaissyntyinen virolaisnainen. Muut olivat erimaalaisia kuriireja ja diplomaatteja, lastinaan ulkomaille menevää diplomaattipostia. Näiden arvellaan kuljettaneen mukanaan muun muassa Neuvostoliiton tukikohtia koskevia tietoja, tiedustelutietoja ja muuta arkaluonteista aineistoa, jonka pääsyn eteenpäin Neuvostoliitto halusi estää. Neuvostoliitolla tuntui olevan selvä tieto siitä mitä Kalevan lastina on, sillä sen pysäytystä, kaappaamista tai alasampumista varten oli varattu lukuisia lentokoneita ja laivaston aluksia.

Kaleva ei ollut suinkaan ainoa lentokone, joka sai tuta neuvostojoukkojen tulesta. Sukellusvene Shtsha 301 raportoi myöhemmin tulittaneensa virolaista kuljetuskonetta kaksi kertaa konekiväärillä ja tykillä.

Kalevan tuhoamispaikalle ehtivät ensimmäisenä virolaiset kalastajat, jotka eivät kuitenkaan löytäneet putoamispaikalta enää yhtään ruumista. Neuvostoliittolainen sukellusvene Shtsha 301 saapui nopeasti paikalle ja takavarikoi näiden löydöt. Tietojen mukaan venäläiset saivat haltuunsa kaikkiaan 100 kiloa diplomaatista postia ja yhdeksän maan valuuttaa. Konkreettisia tietoja diplomaattipostista on saatu muun muassa Saksan tallinnan lähettiläältä, "tuhoutuneessa lentokoneessa oli ranskalaista diplomaattipostia Moskovasta", sekä USA:n lähetystön mukaan amerikkalaista diplomaattipostia USA:n Suomen lähetystön kuriirin mukana.

Kalevan tuhon todellinen syy pidettiin kuitenkin salassa suurelta yleisöltä. Kiristynyt poliittinen tilanne ei antanut mahdollisuutta itänaapurin ärsyttämiseen lisää entisestään. Koneen tuho ja Baltian maiden miehitys loikin tilanteen, jossa Suomi kallistui hakemaan suojaa länsisuunnalta.

Kalevan lennon vaarallisuus tiedettiin?

Kalevan lennon vaarallisuudesta tunnuttiin tietävän molemmin puolin Suomenlahtea jotain ennakkoon. Neuvostoliiton johdolla oli nähtävästi myös selvä tieto Kalevaa koskevasta uhasta, sillä maan Suomen suurlähettiläs kiirehti perheensä pikaisesti Tallinnasta Suomeen Kalevan surmanlentoa edeltävänä päivänä Aeron vuorokoneella. Suomen puolella lennonjohdossa oli poikkeuksellisen arvovaltainen miehitys odottamassa konetta - aina Aeron pääjohtajaa myöten. Miksi pääjohtaja olisi ollut odottamassa reittilentoa lennonjohdossa, ellei olisi tiedetty lentoon liittyvän jotain poikkeuksellista?

Eräs vahvistamaton, suurella todennäköisyydellä erheellinen tieto USA:n sotilasasiamiehen raportista, esittää myös että Juutilainen olisi ollut ilmassa jo valmiiksi, suojaamassa lentoa, ja näki alasampumisen. Ilmassa ollut Ripon-kone olisi ollut meripelastustehtävissä.

Tapaus Kalevaan liittyy siis runsaasti aineksia salaliittoteorioiden kehittämiseksi. Totuutta on kuitenkin vaikea enää selvittää, sillä Neuvostoliiton arkistot ovat tältä ajanjaksolta mysteerisen puutteelliset. NL:n 1. Miina-torpedo lentorykmentin käskyt, tiedotukset ja selostukset vuodelta 1940 puuttuvat täysin, kuten myös Itämeren Laivaston Ilmavoimien toimintaselostukset kesäkuulta 1940 ja niin edelleen. Lokikirjoja, käskyjä ja raportteja puuttuu. Venäjän valtiollisen sotalaivastoarkiston tutkijan Pavel Vladimirovitsh Petrovin mukaan "syntyy vaikutelma, että näitä dokumentteja ei ole tahallisesti luovutettu arkistoon. Lähdeaineisto tämän traagisen välikohtauksen tutkimusta varten on varsin rajallinen."


Kalevan pudotukseen on liittynyt paljon epätietoisuutta. Muun muassa alasampumiseen osallistuneita neuvostokoneita on pidetty niin SB-2-pommikoneina kuin MBR-lentoveneinä. Todellisuudessahan pudottajat olivat DB-3-pommittajia.


Piirros: Heino Kaukylä, skannannut Säde von Willebrand 6/2005


Arvioidut suuntimat Kalevan pudotukseen suomalaisten silminnäkijöiden arvioimana.


Kalevan uhrien muistomerkit - miehistön haudat ja muistolaatat Kerin saarella


kuva: Carl-Gustaf Bosson von Willebrand

kuva: Carl-Gustaf Bosson von Willebrand

kuva: Carl-Gustaf Bosson von Willebrand

Last modified: 2009-02-08 22:48